Haglund: "Viittä vaille sota" - Krimin kriisin alkuvaiheet Suomen iltapäivälehdistössä helmi-maaliskuussa 2014
Taponen, Tiia-Maria (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-05-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605101538
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605101538
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen, miten Krimin niemimaan tapahtumat kevättalvella 2014 esitettiin suomalaisissa iltapäivälehdissä ja erosivatko lehdet kirjoittelussaan toisistaan. Selvitän juttujen määriä, ajallista jakautumista ja aihepiirejä sekä juttujen sijoittumista sivuilla, käytettyjä juttutyyppejä ja kirjoittelussa muodostuneita aihejatkumoita. Erityistä huomiota kohdistan siihen, mitkä tahot tai toimijat Ilta-Sanomien ja Iltalehden jutuissa pääsivät ääneen ja siten määrittelemään mistä Krimin kriisissä oli kysymys. Taustoitan tarkasteluani valottamalla Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita, avaamalla ulkomaanjournalismiin ja kriisiuutisointiin vaikuttavia tekijöitä sekä esittelemällä suomalaisen iltapäivälehdistön historiaa, nykytilannetta ja keskinäistä kilpailua.
Tutkielman aineistona ovat molempien iltapäivälehtien Krimin tapahtumista kertovat lehtijutut vaiheesta, jossa sittemmin ns. kestokriisiksi muodostunut konflikti oli juuri puhjennut. Tarkastelujaksona on Ukrainan vallankumouksesta alkanut ja Venäjän tekemään Krimin haltuunottoon päättynyt ajanjakso helmi maaliskuussa 2014, tarkemmin ottaen aikaväli 24.2.2014-20.3.2014. Analysoitavat jutut (277 kappaletta) olen tallentanut Ilta-Sanomien ja Iltalehden digitaalisista näköisversioista syksyllä 2015.
Analysoin lehtiaineistoani määrällisen sisällön erittelyn avulla. Havaintojen pohdinnassa hyödynnän tulkinnallisina näkökulmina uutiskriteereitä ja kehysteoriaa.
Analyysini perusteella Krimin kriisin uutisointi Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä perustui pääosin suomalaisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Useimmiten Krim-uutiset käsittelivät kriisiä Suomen kannalta poliittisten, turvallisuus- ja taloussuhteiden muutoksia arvioiden. Toiseksi yleisin aihe olivat niemimaan konkreettiset tapahtumat. Lehtien uutissisällöissä oli havaittavissa myös painotuseroja. Ilta-Sanomat keskittyi raportoimaan Ukrainassa tapahtuvista asioista; Iltalehden jutuista suurin osa taas käsitteli kriisin globaaleja vaikutuksia. Tarkastelujaksolla Ukrainaan liittyvät uutiset olivat lehtien aloitusaukeamilla keskimäärin joka toinen päivä ja Krimistä kirjoitettiin keskimäärin kuusi juttua päivässä.
Tulkintani mukaan Krimin kriisistä kertovissa lehtijutuissa näkyi toimitusten hektinen työrytmi. Puheenvuoron saaneiden kirjo oli suppea, ja haastatellut tahot olivat useimmiten kotimaisia asiantuntijoita sekä venäläisiä ja länsimaisia (EU- ja yhdysvaltalaisia) poliitikkoja. Ukrainalaishaastateltavat olivat vähemmistönä, eivätkä paikalliset siviilit saaneet juurikaan palstatilaa. Suurimmassa osassa jutuista ääneen pääsi vain 1-2 tahoa. Tutkimustulosteni perusteella suomalaisen iltapäivälehdistön on nykyisessä tietotulvassa pysähdyttävä arvioimaan, voisiko uutismääristä tinkiä laadun parantamiseksi. Vain muutaman, saati yhden tahon käyttäminen lähteenä johtaa helposti pinnallisiin ja yksipuolisiin tulkintoihin, jotka voivat olla kaukana aktuaalisesta todellisuudesta. Nykyisessä digitaalisen tiedonvälityksen maailmassa harhaanjohtavatkin tulkinnat kuitenkin leviävät hetkessä ympäri maailmaa.
Tutkielman aineistona ovat molempien iltapäivälehtien Krimin tapahtumista kertovat lehtijutut vaiheesta, jossa sittemmin ns. kestokriisiksi muodostunut konflikti oli juuri puhjennut. Tarkastelujaksona on Ukrainan vallankumouksesta alkanut ja Venäjän tekemään Krimin haltuunottoon päättynyt ajanjakso helmi maaliskuussa 2014, tarkemmin ottaen aikaväli 24.2.2014-20.3.2014. Analysoitavat jutut (277 kappaletta) olen tallentanut Ilta-Sanomien ja Iltalehden digitaalisista näköisversioista syksyllä 2015.
Analysoin lehtiaineistoani määrällisen sisällön erittelyn avulla. Havaintojen pohdinnassa hyödynnän tulkinnallisina näkökulmina uutiskriteereitä ja kehysteoriaa.
Analyysini perusteella Krimin kriisin uutisointi Ilta-Sanomissa ja Iltalehdessä perustui pääosin suomalaisten poliitikkojen ja asiantuntijoiden haastatteluihin. Useimmiten Krim-uutiset käsittelivät kriisiä Suomen kannalta poliittisten, turvallisuus- ja taloussuhteiden muutoksia arvioiden. Toiseksi yleisin aihe olivat niemimaan konkreettiset tapahtumat. Lehtien uutissisällöissä oli havaittavissa myös painotuseroja. Ilta-Sanomat keskittyi raportoimaan Ukrainassa tapahtuvista asioista; Iltalehden jutuista suurin osa taas käsitteli kriisin globaaleja vaikutuksia. Tarkastelujaksolla Ukrainaan liittyvät uutiset olivat lehtien aloitusaukeamilla keskimäärin joka toinen päivä ja Krimistä kirjoitettiin keskimäärin kuusi juttua päivässä.
Tulkintani mukaan Krimin kriisistä kertovissa lehtijutuissa näkyi toimitusten hektinen työrytmi. Puheenvuoron saaneiden kirjo oli suppea, ja haastatellut tahot olivat useimmiten kotimaisia asiantuntijoita sekä venäläisiä ja länsimaisia (EU- ja yhdysvaltalaisia) poliitikkoja. Ukrainalaishaastateltavat olivat vähemmistönä, eivätkä paikalliset siviilit saaneet juurikaan palstatilaa. Suurimmassa osassa jutuista ääneen pääsi vain 1-2 tahoa. Tutkimustulosteni perusteella suomalaisen iltapäivälehdistön on nykyisessä tietotulvassa pysähdyttävä arvioimaan, voisiko uutismääristä tinkiä laadun parantamiseksi. Vain muutaman, saati yhden tahon käyttäminen lähteenä johtaa helposti pinnallisiin ja yksipuolisiin tulkintoihin, jotka voivat olla kaukana aktuaalisesta todellisuudesta. Nykyisessä digitaalisen tiedonvälityksen maailmassa harhaanjohtavatkin tulkinnat kuitenkin leviävät hetkessä ympäri maailmaa.