Don Rosan ankkasarjakuvien kulttuuri-imperialistiset piirteet

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella Don Rosan ankkasarjakuvien kulttuuri-imperialistisia piirteitä tarinoiden kuvan, tekstin ja ideologian välittämien amerikkalaisuuksien avulla. Tarkastelen myös sitä, onko amerikkalaisuuden välittymisessä eroja englanninkielisen lähdetekstin ja suomenkielisen käännöksen välillä.

Teoriataustaltaan tutkielma nojaa Herbert Schillerin kulttuuri-imperialismin teoriaan, Itamar Even-Zoharin polysysteemiteoriaan sekä sarjakuvan ja sarjakuvan kääntämisen tutkimukseen. Kulttuuri-imperialismin teoreetikkojen mukaan yritysten poliittisiin ja sotilaallisiin intresseihin sidoksissa olevat kaupalliset pyrkimykset aiheuttavat ja ylläpitävät epätasa-arvoisia riippuvuussuhteita maiden välillä. Tärkeä osa teoriaa on ajatus siitä, että kulttuurilla ja erityisesti medialla on tärkeä asema identiteettien ja asenteiden luomisessa ja muokkaamisessa, minkä takia amerikkalaisen populaarikulttuurin leviämisen nähdään johtavan kulttuuriseen köyhtymiseen ja uhkaavan kansallisia identiteettejä.

Työn käännöstieteellisenä viitekehyksenä hyödynnetään polysysteemiteoriaa, koska se mahdollistaa käännösten funktioiden ja vaikutuksen analysoimisen kohdekulttuurissa. Se myös sisältää ajatuksen siitä, että yksikään käännös ei ole neutraali tai objektiivinen, vaan väistämättä kantaa mukanaan ideologisia jälkiä tekstin tuottajasta tai kääntäjästä.

Tutkimusaineisto koostuu kolmesta Don Rosan piirtämästä ja käsikirjoittamasta Disney sarjakuvasta, joista tarkastellaan sekä englannin- että suomenkielistä versiota sisällönanalyysin keinoin. Amerikkalaisuuksien tunnistamisessa hyödynnetään Birgit Nedergaard-Larsenin luomaa kulttuurisidonnaisuuksien luokittelua. Aineiston tarinat ovat "Ahneen palkka" ("The Money Pit"), "Andien kutsu" ("Return to Plain Awful") ja "Jos metsään haluat mennä nyt" ("Mythological Menagerie").

Tutkimukseni osoittaa, että Don Rosan Disney-sarjakuvista voidaan löytää sekä kulttuuri-imperialistisia piirteitä että anti-imperialistisia ja antikapitalistisia piirteitä. Erityisen selvästi amerikkalaisuus välittyy englanninkielisissä tarinoissa kuvasta ja tekstistä ja suomenkielisissä tarinoissa kuvasta. Suomennetuista teksteistä viittaukset amerikkalaiseen kulttuuriin on joko poistettu tai korvattu viittauksilla suomalaiseen kulttuuriin. Tarinoiden välittämän amerikkalaisuuden lisäksi myös niiden tuotantoprosessin voidaan katsoa olevan osoitus kulttuuri-imperialismista.