Adaptaatiokäännös : elokuva-adaptaation käännösstrategiat Taru sormusten herrasta -trilogiassa
Halonen, Veera (2016)
2016
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605021500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201605021500
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan sellaista kääntämistä, jossa perinteisiin käännösstrategioihin yhdistyy adaptaatiomaisia piirteitä, kun jotakin aiempaa käännöstä käytetään hyväksi uutta käännöstä laadittaessa. Näkökulmana on kaunokirjallisen käännöksen hyödyntäminen elokuva-adaptaation ruututeksteissä, ja tutkimuksen tavoitteena on selvittää tällaisessa kääntämisessä esiintyviä käännösstrategioita sekä niiden mahdollisia erityispiirteitä etenkin suhteessa tavanomaisen ruututekstikääntämisen konventioihin ja strategioihin. Tutkielma hyödyntää ensisijaisesti audiovisuaalisen kääntämisen yleistä teoriaa, mutta kiinnittää jonkin verran huomiota myös esimerkiksi käännöstieteen ja adaptaatiotutkimuksen väliseen rajapintaan.
Tutkimusaineisto koostuu J.R.R. Tolkienin The Lord of the Rings -romaanitrilogian (1954-1955) elokuva-adaptaatioiden DVD-julkaisujen suomenkielisistä ruututeksteistä (Sormuksen ritarit, 2001; Kaksi tornia, 2002; Kuninkaan paluu, 2003) sekä alkuperäisen romaanin suomennoksesta (Taru sormusten herrasta, 1985/2001), joiden eroja ja yhtäläisyyksiä vertailemalla selvitetään ruututekstikäännöksessä käytettyjä adaptoivia käännösstrategioita. Tutkielma pohjautuu omaan kandidaatintutkimukseeni Kaunokirjallinen käännös av-kääntäjän apuna Suomenkieliset ruututekstit elokuvassa Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit (Halonen 2013), jossa tarkastelun kohteena oli kirjan suomennoksen käännösratkaisujen hyödyntäminen trilogian ensimmäisen elokuvan Sormuksen ritarien suomenkielisissä ruututeksteissä.
Tämä laajennetulla aineistolla toteutettu jatkotutkimus auttaa tarkentamaan alkuperäisen tutkimuksen tuloksia ja kategorialuokitusta. Tutkimuksessa löydetyt adaptaatiostrategiat jakautuvat neljään kategoriaan: lähdekäännöksen suora hyödyntäminen, uuteen alkutekstiin mukauttaminen, vapaat muutokset sekä tahattomat muutokset. Nämä strategiat puolestaan ilmenevät konkreettisina adaptaatiotyyppeinä, joita ovat: suora laina, korjaukset, muutokset välimerkityksessä tai muotoilussa, järjestyksen muutokset, tiivistykset sekä muut muutokset. Tutkimuksessa tarkastellun adaptaatiokääntämisen strategiat ja käytännöt muistuttavat osittain perinteisen kääntämisen strategioita ja käytäntöjä esimerkiksi tiivistyskeinojen osalta, mutta niillä on myös omanlaisiaan erityispiirteitä. Nämä erityispiirteet näkyvät etenkin siinä, miten käännettävän elokuva-adaptaation ja romaanin suomennoksen toisinaan ristiriidassakin olevat piirteet yhdistyvät elokuvan suomennoksessa, sekä pyrkimyksissä siirtää kaunokirjallinen käännös ruututekstien kontekstiin. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen löydöt tukevat ajatusta tällaisesta adaptaatiokääntämisestä omana käännöstyyppinään sekä sen sijaa itsenäisenä tutkimuskohteena.
Tutkimusaineisto koostuu J.R.R. Tolkienin The Lord of the Rings -romaanitrilogian (1954-1955) elokuva-adaptaatioiden DVD-julkaisujen suomenkielisistä ruututeksteistä (Sormuksen ritarit, 2001; Kaksi tornia, 2002; Kuninkaan paluu, 2003) sekä alkuperäisen romaanin suomennoksesta (Taru sormusten herrasta, 1985/2001), joiden eroja ja yhtäläisyyksiä vertailemalla selvitetään ruututekstikäännöksessä käytettyjä adaptoivia käännösstrategioita. Tutkielma pohjautuu omaan kandidaatintutkimukseeni Kaunokirjallinen käännös av-kääntäjän apuna Suomenkieliset ruututekstit elokuvassa Taru sormusten herrasta: Sormuksen ritarit (Halonen 2013), jossa tarkastelun kohteena oli kirjan suomennoksen käännösratkaisujen hyödyntäminen trilogian ensimmäisen elokuvan Sormuksen ritarien suomenkielisissä ruututeksteissä.
Tämä laajennetulla aineistolla toteutettu jatkotutkimus auttaa tarkentamaan alkuperäisen tutkimuksen tuloksia ja kategorialuokitusta. Tutkimuksessa löydetyt adaptaatiostrategiat jakautuvat neljään kategoriaan: lähdekäännöksen suora hyödyntäminen, uuteen alkutekstiin mukauttaminen, vapaat muutokset sekä tahattomat muutokset. Nämä strategiat puolestaan ilmenevät konkreettisina adaptaatiotyyppeinä, joita ovat: suora laina, korjaukset, muutokset välimerkityksessä tai muotoilussa, järjestyksen muutokset, tiivistykset sekä muut muutokset. Tutkimuksessa tarkastellun adaptaatiokääntämisen strategiat ja käytännöt muistuttavat osittain perinteisen kääntämisen strategioita ja käytäntöjä esimerkiksi tiivistyskeinojen osalta, mutta niillä on myös omanlaisiaan erityispiirteitä. Nämä erityispiirteet näkyvät etenkin siinä, miten käännettävän elokuva-adaptaation ja romaanin suomennoksen toisinaan ristiriidassakin olevat piirteet yhdistyvät elokuvan suomennoksessa, sekä pyrkimyksissä siirtää kaunokirjallinen käännös ruututekstien kontekstiin. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen löydöt tukevat ajatusta tällaisesta adaptaatiokääntämisestä omana käännöstyyppinään sekä sen sijaa itsenäisenä tutkimuskohteena.