Klikkien ja ihanteiden välissä. Helsingin Sanomien esimiestoimittajien ammatti-ideologia ja analytiikan käyttö arjen työssä
Nalbantoglu, Minna (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604291497
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604291497
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee, millaiseksi sanomalehden esimiestoimittajien ammatti-ideologia muodostuu tilanteessa, jossa toimituksessa on yhä enemmän tietoa lukijoiden kiinnostuksesta juttuja kohtaan. Se tutkii kahta ammatti-ideologiaan perinteisesti kuulunutta ihannetta: autonomiaa ja julkisen palvelun tehtävää. Tarkoituksena on selvittää esimiestoimittajien käsityksiä yleisösuhteesta ja siitä, millaisessa roolissa heidän mielestään yhteiskunnallisesti merkittävien uutisten tulisi olla journalismissa. Ihanteiden ilmenemistä tarkastellaan analytiikan eli lukijamäärien ja lukuaikojen seuraamiseen liittyen. Tutkimuksellisena viitekehyksenä on erityisesti ajatus toimittajien ammatti-ideologian muuttumisesta journalismin siirtyessä korkean modernin vaiheesta notkeaan moderniin.
Aineisto on koottu 14 Helsingin Sanomien väliportaan esimiehenä työskentelevän toimittajan teemahaastatteluilla. Tutkielmassa on haastateltu yhtä lukuun ottamatta kaikki lehden uutisosastojen esimiehet sekä suurin osa verkon ja paperilehden uutispäälliköistä. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa lähestymistapaa, jonka avulla haastatteluista on etsitty korkeaan ja notkeaan moderniin kuuluvia ammatti-ideologian piirteitä.
Tulosten mukaan esimiestoimittajat haluavat ottaa huomioon lukijoiden kiinnostuksen ja toiveet niissä päätöksissä, joita he tekevät työssään. Korkeaan moderniin kuulunut etäinen yleisösuhde on muuttunut ihmisläheisemmäksi. Tämä vaikuttaa sekä ihanteisiin että suoraan arjen työhön. Viime kädessä päätösvallan valinnoista esimiestoimittajat haluavat silti pitää toimituksella eikä yleisöllä.
Ajatus julkisen palvelun tehtävästä on pysynyt enemmän korkean modernin kaltaisena. Esimiestoimittajat uskovat, että lehden tärkeä tarkoitus on yhä kertoa yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Myös julkisen palvelun ihanne on kuitenkin saanut piirteitä notkeasta modernista. Juttujen kiinnostavuutta pidetään entistä tärkeämpänä. Lisäksi toimittajien rooli valtarakenteiden haastajina, vallan vahtikoirina, vaikuttaa korostuvan aiemman konsensushakuisen raportoinnin sijaan.
Aineisto on koottu 14 Helsingin Sanomien väliportaan esimiehenä työskentelevän toimittajan teemahaastatteluilla. Tutkielmassa on haastateltu yhtä lukuun ottamatta kaikki lehden uutisosastojen esimiehet sekä suurin osa verkon ja paperilehden uutispäälliköistä. Aineiston analyysissä on käytetty teoriaohjaavaa lähestymistapaa, jonka avulla haastatteluista on etsitty korkeaan ja notkeaan moderniin kuuluvia ammatti-ideologian piirteitä.
Tulosten mukaan esimiestoimittajat haluavat ottaa huomioon lukijoiden kiinnostuksen ja toiveet niissä päätöksissä, joita he tekevät työssään. Korkeaan moderniin kuulunut etäinen yleisösuhde on muuttunut ihmisläheisemmäksi. Tämä vaikuttaa sekä ihanteisiin että suoraan arjen työhön. Viime kädessä päätösvallan valinnoista esimiestoimittajat haluavat silti pitää toimituksella eikä yleisöllä.
Ajatus julkisen palvelun tehtävästä on pysynyt enemmän korkean modernin kaltaisena. Esimiestoimittajat uskovat, että lehden tärkeä tarkoitus on yhä kertoa yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Myös julkisen palvelun ihanne on kuitenkin saanut piirteitä notkeasta modernista. Juttujen kiinnostavuutta pidetään entistä tärkeämpänä. Lisäksi toimittajien rooli valtarakenteiden haastajina, vallan vahtikoirina, vaikuttaa korostuvan aiemman konsensushakuisen raportoinnin sijaan.