Asevelvollisuuden vaiettu diskurssi
Salomaa, Hannu (2016)
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604281490
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604281490
Tiivistelmä
Tutkin pro gradu -tutkielmassani eduskuntapuolueiden vuoden 2015 eduskuntavaalien vaaliohjelmissa käymää keskustelua suomalaisesta asevelvollisuudesta. Tarkemmin sanottuna tutkin sitä, miksi puolueet eivät käy juuri lainkaan keskustelua suomalaisuudesta, mistä tulee tutkimukseni nimi "Asevelvollisuuden vaiettu diskurssi". Käytän tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä diskurssianalyysia, jota edelleen täydentää teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusteoriani käytän saksalaisen politiikan tutkijan Elisabeth Noelle-Neumannin teoriaa "schweigespirale", jonka käännän henkilökohtaisesti nimeksi "vaikenemisen spiraali".
Vaikenemisen spiraali -teoria nojaa ajatukseen mielipiteiden muodostuksen sosiaalisesta luonteesta, yleisen mielipiteen ohjaavasta vaikutuksesta, joka synnyttää vähemmistön pelon jäädä eristykseen mielipiteensä kanssa, mikä johtaa vaikenemiseen. Yleinen mielipide ja vaikenemisen spiraali toimivat vallan vahtikoirina, integraation ohjaajina, kansan kasvatuksellisina voimina ja perinteen suojaajina. Pro gradu -tutkielmassani hyödynsin myös Kari Laitisen, Arto Nokkalan, Juha Siltalan, Hannah Arendtin ja monen muun tieteilijän kirjallisia tutkimuksia. Tutkimukseni punainen lanka oli argumentoida ja selittää Suomen vähäistä asevelvollisuuskeskustelua siten, että diskurssin valtarakenteisiin liittyy mahdollisen tulkintani mukaan vaikenemisen spiraalin ohjaava vaikutus.
Teoriaosuus sisältää niiden sosiaalisesti ja historiallisesti syntyneiden valtarakenteiden analyysia, jotka rakentavat ja ovat rakentaneet asevelvollisuuskommunikaation taustalla vaikuttavaa vaikenemisen spiraalia. Empiiriset havainnot tukevat teoreettisia olettamuksia siitä, kuinka asevelvollisuudesta keskustellaan niukasti ja vain tiettyjen raamien sisällä, mikä heijastelee asevelvollisuuteen liittyvää vaihtoehdottomuutta. Puolueiden niukkasanainen asevelvollisuuskommunikaatio eduskuntavaaleissa 2015 edustaa täten jäävuoren huippua siitä, miten vaikenemisen spiraali tulkintani mukaan estää ylipäätänsä yhteiskunnallisen keskustelun syntymisen asevelvollisuudesta. Tästä yhtenä toisena esimerkkinä toimii vaimeaksi jäänyt Ohi on -kansalaisaloite vuodelta 2013.
Keskeisiä johtopäätöksiä ja tutkimustuloksia olivat vaikenemisen spiraalin vahva linkittyminen asevelvollisuuteen liittyvän nationalismin kanssa. Puoluetason vaikenemisen spiraali ilmentää kyselytutkimusten valossa havaittua kansakunnan vankkaa tukea nykyisenkaltaiselle järjestelmälle. Vaikenemisen spiraali suojaa asevelvollisuutta arvokkaana traditiona ja globalisaation vastavoimana. Vaikenemisen spiraali ilmenee eräänlaisena vaihtoehdottomuutena, mitä tulee oikeudenmukaisuus-, sotilaspoliittiseen, talous- ja moneen muuhun keskustelun ulottuvuuteen. Tutkimukseni tulokset ovat monella tapaa yhteneväisiä aiempien asevelvollisuudesta tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa.
Vaikenemisen spiraali -teoria nojaa ajatukseen mielipiteiden muodostuksen sosiaalisesta luonteesta, yleisen mielipiteen ohjaavasta vaikutuksesta, joka synnyttää vähemmistön pelon jäädä eristykseen mielipiteensä kanssa, mikä johtaa vaikenemiseen. Yleinen mielipide ja vaikenemisen spiraali toimivat vallan vahtikoirina, integraation ohjaajina, kansan kasvatuksellisina voimina ja perinteen suojaajina. Pro gradu -tutkielmassani hyödynsin myös Kari Laitisen, Arto Nokkalan, Juha Siltalan, Hannah Arendtin ja monen muun tieteilijän kirjallisia tutkimuksia. Tutkimukseni punainen lanka oli argumentoida ja selittää Suomen vähäistä asevelvollisuuskeskustelua siten, että diskurssin valtarakenteisiin liittyy mahdollisen tulkintani mukaan vaikenemisen spiraalin ohjaava vaikutus.
Teoriaosuus sisältää niiden sosiaalisesti ja historiallisesti syntyneiden valtarakenteiden analyysia, jotka rakentavat ja ovat rakentaneet asevelvollisuuskommunikaation taustalla vaikuttavaa vaikenemisen spiraalia. Empiiriset havainnot tukevat teoreettisia olettamuksia siitä, kuinka asevelvollisuudesta keskustellaan niukasti ja vain tiettyjen raamien sisällä, mikä heijastelee asevelvollisuuteen liittyvää vaihtoehdottomuutta. Puolueiden niukkasanainen asevelvollisuuskommunikaatio eduskuntavaaleissa 2015 edustaa täten jäävuoren huippua siitä, miten vaikenemisen spiraali tulkintani mukaan estää ylipäätänsä yhteiskunnallisen keskustelun syntymisen asevelvollisuudesta. Tästä yhtenä toisena esimerkkinä toimii vaimeaksi jäänyt Ohi on -kansalaisaloite vuodelta 2013.
Keskeisiä johtopäätöksiä ja tutkimustuloksia olivat vaikenemisen spiraalin vahva linkittyminen asevelvollisuuteen liittyvän nationalismin kanssa. Puoluetason vaikenemisen spiraali ilmentää kyselytutkimusten valossa havaittua kansakunnan vankkaa tukea nykyisenkaltaiselle järjestelmälle. Vaikenemisen spiraali suojaa asevelvollisuutta arvokkaana traditiona ja globalisaation vastavoimana. Vaikenemisen spiraali ilmenee eräänlaisena vaihtoehdottomuutena, mitä tulee oikeudenmukaisuus-, sotilaspoliittiseen, talous- ja moneen muuhun keskustelun ulottuvuuteen. Tutkimukseni tulokset ovat monella tapaa yhteneväisiä aiempien asevelvollisuudesta tehtyjen tutkimusten tulosten kanssa.