Ketjulähettitoiminta osaamisen ja yhteistyön kehittämisen välineenä
Salunen, Riitta (2016)
Salunen, Riitta
Tampere University Press
2016
Yleislääketiede/terveydenhuoltotutkimus - General practice/health services research
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2016-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0102-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0102-6
Tiivistelmä
Ketjulähettitoiminta on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen yhteistyö- ja täydennyskoulutusmuoto. Toiminta käynnistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2006-2007 hankkeessa, jossa oli mukana sairaanhoitopiirin lisäksi yhdeksän terveyskeskusta. Toiminnan tarkoituksena on lisätä ammatillista osaamista, sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten työntekijöiden välisiä verkostoja sekä yhteistyötä.
Ketjulähettijakso on perusterveydenhuollon työntekijöiden viikon mittainen työskentelyjakso erikoissairaanhoidossa valitsemassaan yksikössä. Ketjulähettijakson sisällöt suunnitellaan etukäteen ketjulähetin omien oppimistavoitteiden pohjalta. Jaksolla tutustutaan yksikön toimintaan, päivitetään omia tietoja ja taitoja sekä keskustellaan yhteistyökysymyksistä erikoissairaanhoidon työntekijöiden kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ketjulähettitoiminnan toteutettavuutta ja vaikutuksia sekä välittömästi ketjulähettijakson jälkeen että pidemmän aikavälin seurannassa.
Ketjulähettitoiminnan käynnistyessä kartoitettiin kyselylomakkeella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työntekijöiden henkilökohtaisia yhteistyökumppaneita ja niiden tarvetta. Ketjulähetit täyttivät ennen ketjulähettijakson alkua ja välittömästi jakson jälkeen kyselylomakkeet, joilla arvioitiin ketjulähettijakson onnistumista ja jaksolla opittuja asioita. Erikoissairaanhoidon yksiköihin nimetyt yhteyshenkilöt täyttivät vastaavat kyselyt ketjulähettihankkeen käynnistyessä vuonna 2006 sekä hankevaiheen päättyessä syksyllä 2007. Lisäksi vuonna 2012 tehtiin seurantakysely ketjulähettijaksolla käyneille sekä terveyskeskusten johdolle ja koulutusvastaaville.
Alle puolella terveyskeskusten työntekijöistä oli henkilökohtainen yhteistyökumppani erikoissairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon työntekijöillä terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten työntekijöistä oli useammalla yhteistyökumppanin tarvetta erikoissairaanhoidosta kuin erikoissairaanhoidossa työskentelevillä terveyskeskuksista. Ketjulähettijaksoja oli hankkeen aikana yhteensä 229. Ketjulähettijaksot osoittautuivat toimivaksi tavaksi kehittää osaamista, lisätä erikoissairaanhoidon työntekijöiden ja toiminnan tuntemista sekä vahvistaa organisaatioiden välistä yhteistyötä. Ketjulähettijaksolla käyneet terveyskeskusten työntekijät hyödynsivät ketjulähettijaksoilla oppimiaan asioita omassa työssään ja he tekivät myös muutoksia työhönsä. Ketjulähettijaksojen antia käsiteltiin jaksojen jälkeen terveyskeskuksissa, mutta yhteinen käsittely oli pääasiassa satunnaista.
Hankevaiheen jälkeen ketjulähettitoiminta päätettiin vakinaistaa ja laajentaa koskemaan kaikkia Pirkanmaan terveyskeskuksia. Ketjulähettitoiminta on mallinnettu myös erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, Taysin erityisvastuualueen keskussairaaloista yliopistolliseen sairaalaan sekä terveyskeskusten välille. Toiminta on käynnistynyt myös muutamien muiden sairaanhoitopiirien alueilla. Ketjulähettitoimintaa olisi mahdollisuus hyödyntää vielä nykyistä enemmän kytkemällä se systemaattiseksi osaksi terveydenhuollon organisaatioiden osaamisen johtamista ja organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämistä.
Ketjulähettijakso on perusterveydenhuollon työntekijöiden viikon mittainen työskentelyjakso erikoissairaanhoidossa valitsemassaan yksikössä. Ketjulähettijakson sisällöt suunnitellaan etukäteen ketjulähetin omien oppimistavoitteiden pohjalta. Jaksolla tutustutaan yksikön toimintaan, päivitetään omia tietoja ja taitoja sekä keskustellaan yhteistyökysymyksistä erikoissairaanhoidon työntekijöiden kanssa.
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ketjulähettitoiminnan toteutettavuutta ja vaikutuksia sekä välittömästi ketjulähettijakson jälkeen että pidemmän aikavälin seurannassa.
Ketjulähettitoiminnan käynnistyessä kartoitettiin kyselylomakkeella erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon työntekijöiden henkilökohtaisia yhteistyökumppaneita ja niiden tarvetta. Ketjulähetit täyttivät ennen ketjulähettijakson alkua ja välittömästi jakson jälkeen kyselylomakkeet, joilla arvioitiin ketjulähettijakson onnistumista ja jaksolla opittuja asioita. Erikoissairaanhoidon yksiköihin nimetyt yhteyshenkilöt täyttivät vastaavat kyselyt ketjulähettihankkeen käynnistyessä vuonna 2006 sekä hankevaiheen päättyessä syksyllä 2007. Lisäksi vuonna 2012 tehtiin seurantakysely ketjulähettijaksolla käyneille sekä terveyskeskusten johdolle ja koulutusvastaaville.
Alle puolella terveyskeskusten työntekijöistä oli henkilökohtainen yhteistyökumppani erikoissairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidon työntekijöillä terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten työntekijöistä oli useammalla yhteistyökumppanin tarvetta erikoissairaanhoidosta kuin erikoissairaanhoidossa työskentelevillä terveyskeskuksista. Ketjulähettijaksoja oli hankkeen aikana yhteensä 229. Ketjulähettijaksot osoittautuivat toimivaksi tavaksi kehittää osaamista, lisätä erikoissairaanhoidon työntekijöiden ja toiminnan tuntemista sekä vahvistaa organisaatioiden välistä yhteistyötä. Ketjulähettijaksolla käyneet terveyskeskusten työntekijät hyödynsivät ketjulähettijaksoilla oppimiaan asioita omassa työssään ja he tekivät myös muutoksia työhönsä. Ketjulähettijaksojen antia käsiteltiin jaksojen jälkeen terveyskeskuksissa, mutta yhteinen käsittely oli pääasiassa satunnaista.
Hankevaiheen jälkeen ketjulähettitoiminta päätettiin vakinaistaa ja laajentaa koskemaan kaikkia Pirkanmaan terveyskeskuksia. Ketjulähettitoiminta on mallinnettu myös erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, Taysin erityisvastuualueen keskussairaaloista yliopistolliseen sairaalaan sekä terveyskeskusten välille. Toiminta on käynnistynyt myös muutamien muiden sairaanhoitopiirien alueilla. Ketjulähettitoimintaa olisi mahdollisuus hyödyntää vielä nykyistä enemmän kytkemällä se systemaattiseksi osaksi terveydenhuollon organisaatioiden osaamisen johtamista ja organisaatioiden välisen yhteistyön kehittämistä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4864]