Feminismiä ei-feministisissä teksteissä. Kääntäjän ideologia ja feministinen kääntäminen kaunokirjallisuudessa
Heikkala, Henna (2016)
2016
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-21
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604221466
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604221466
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoitus on tarkastella mahdollisia feministisen kääntämisen strategioita kaunokirjallisissa teksteissä. Tutkielma pohtiikin, onko feminististä kääntämistä mahdollista tai peräti suotavaa hyödyntää muihinkin kuin feministisiin teoreettisiin teksteihin.
Tutkielma hyödyntää teorioita niin käännöstieteen kuin sukupuolentutkimuksen saralta yhdistäen ne yhtenäiseksi monitieteiseksi tutkimushaaraksi, jonka merkitystä kielen uudistamiselle tutkielma tarkastelee kaksisuuntaisena reittinä: kieli muokkaa sosiaalisia käsityksiä samaan aikaan kun sosiaaliset käsitykset muokkaavat kieltä. Tutkielma ei kuitenkaan esitä hypoteesia mahdollisista löydöksistä, joita aineiston analysointi voi tuoda esiin. Sen sijaan tutkielma tarkastelee hyvin rajattujen tutkimuskohteiden avulla feministisen kääntämisen mahdollisuuksia kaunokirjallisuudessa.
Koska tutkielma on monitieteinen, useat kieleen ja sukupuoleen vaikuttavat aspektit esiin nostava tutkimus, se myös tutkii kääntämistä niin ikään monisyisenä mahdollisuutena tarkastella kielen muuttumista ja uudistamista niin mikro- kuin makrotason strategioiden kautta. Näin ollen tutkielma tarkastelee niin muoto- kuin merkitysopillisiakin ratkaisuja aineistossa, mutta myös laajempia käännösratkaisuja esimerkiksi kääntäjän loppupuheen muodossa, joista aineiston toinen osa on esimerkki.
Tutkielman aineisto rajautuu kvalitatiivisen analyysin kautta tarkasteltuihin kahteen kaunokirjalliseen tekstiin, D. H. Lawrencen Lady Chatterley's Lover (1928, suom. Lady Chatterleyn rakastaja, Jorma Partanen 1961, Marja Alopaeus 1989) ja Virginia Woolfin Orlando. A Biography (1928, suom. Orlando, Kirsti Simonsuuri 1984), joissa sukupuoli ja kielenkäyttö ovat ratkaisevia teemoja ja joiden merkitys nousee esiin käännettäessä teksti suhteellisen sukupuolitetusta kielestä suhteellisen sukupuolineutraaliin kieleen, englannista suomeen. Aineiston kautta tutkielma kuitenkin tuo esiin myös suomen kielen sukupuolistavat aspektit vertailemalla käännöksessä tehtyjä ratkaisuja alkuteokseen.
Lopussa todetaan, että feminististä kääntämistä voidaan ja on jopa suotavaa hyödyntää myös kaunokirjallisten tekstien kohdalla, sillä tällöin se voi tuoda esiin sukupuolistavaa ajattelua aineistossa, joka ei ole eksplisiittisesti feministinen, mutta jonka feministiset aspektit voidaan nostaa esiin kääntämällä teksti feministisesti.
Tutkielma hyödyntää teorioita niin käännöstieteen kuin sukupuolentutkimuksen saralta yhdistäen ne yhtenäiseksi monitieteiseksi tutkimushaaraksi, jonka merkitystä kielen uudistamiselle tutkielma tarkastelee kaksisuuntaisena reittinä: kieli muokkaa sosiaalisia käsityksiä samaan aikaan kun sosiaaliset käsitykset muokkaavat kieltä. Tutkielma ei kuitenkaan esitä hypoteesia mahdollisista löydöksistä, joita aineiston analysointi voi tuoda esiin. Sen sijaan tutkielma tarkastelee hyvin rajattujen tutkimuskohteiden avulla feministisen kääntämisen mahdollisuuksia kaunokirjallisuudessa.
Koska tutkielma on monitieteinen, useat kieleen ja sukupuoleen vaikuttavat aspektit esiin nostava tutkimus, se myös tutkii kääntämistä niin ikään monisyisenä mahdollisuutena tarkastella kielen muuttumista ja uudistamista niin mikro- kuin makrotason strategioiden kautta. Näin ollen tutkielma tarkastelee niin muoto- kuin merkitysopillisiakin ratkaisuja aineistossa, mutta myös laajempia käännösratkaisuja esimerkiksi kääntäjän loppupuheen muodossa, joista aineiston toinen osa on esimerkki.
Tutkielman aineisto rajautuu kvalitatiivisen analyysin kautta tarkasteltuihin kahteen kaunokirjalliseen tekstiin, D. H. Lawrencen Lady Chatterley's Lover (1928, suom. Lady Chatterleyn rakastaja, Jorma Partanen 1961, Marja Alopaeus 1989) ja Virginia Woolfin Orlando. A Biography (1928, suom. Orlando, Kirsti Simonsuuri 1984), joissa sukupuoli ja kielenkäyttö ovat ratkaisevia teemoja ja joiden merkitys nousee esiin käännettäessä teksti suhteellisen sukupuolitetusta kielestä suhteellisen sukupuolineutraaliin kieleen, englannista suomeen. Aineiston kautta tutkielma kuitenkin tuo esiin myös suomen kielen sukupuolistavat aspektit vertailemalla käännöksessä tehtyjä ratkaisuja alkuteokseen.
Lopussa todetaan, että feminististä kääntämistä voidaan ja on jopa suotavaa hyödyntää myös kaunokirjallisten tekstien kohdalla, sillä tällöin se voi tuoda esiin sukupuolistavaa ajattelua aineistossa, joka ei ole eksplisiittisesti feministinen, mutta jonka feministiset aspektit voidaan nostaa esiin kääntämällä teksti feministisesti.