Puolueet sosiaalisessa mediassa
Torsti, Heidi (2016)
Torsti, Heidi
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604141416
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604141416
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee suomalaisten eduskuntapuolueiden sosiaalisen median käyttöä. Mielenkiinnon kohteena tutkimuksessa oli erityisesti se, miten puolueet ovat ottaneet sosiaalisen median osaksi viestintäänsä. Tutkimuksessa pyrittiin saamaan selville, miten sosiaalista mediaa hyödynnetään puolueiden tehtävien toteuttamisessa ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa, sekä miten sosiaalinen media vaikuttaa demokratiaan. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla neljän eduskuntapuolueen viestintätyöntekijöitä, jotka vastaavat puolueensa viestinnästä sosiaalisessa mediassa. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjautuvan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu politiikan viestinnällistymisestä, deliberatiivisesta demokratiateoriasta ja puoluetutkimuksesta. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle politiikan viestinnällistymiskehityksestä, jonka mukaan median valta on kasvanut politiikassa. Sosiaalinen media on kuitenkin tuonut tähän oletukseen uuden näkökulman, sillä sen myötä journalistisen median asema on pienentynyt viestinten kokonaiskuvassa. Median perinteinen portinvartijarooli ei päde sosiaalisessa mediassa, joka on suora viestintäkanava puolueilta ja poliitikoilta kansalaisille. Puolueiden asema poliittisessa järjestelmässä on vahva, vaikka puoluesamaistuminen ja -uskollisuus ovatkin heikenneet. Poliittinen osallistuminen ei ole heikentynyt, ainoastaan muuttanut muotoaan. Deliberatiivinen demokratiateoria korostaakin kansalaisten osallistumista ja julkista keskustelua päätöksenteossa. Sen mukaan päätösten legitiimiyden katsotaan riippuvan siitä, voivatko päätöksenteon kohteena olevat itse vaikuttaa päätöksen sisältöön. Tämä asettaa uusia haasteita puolueiden toiminnalle.
Tutkimuksen keskeiset tutkimustulokset ovat sosiaalisen median vaikutukset demokratiaan ja erityisesti puolueen sisäiseen demokratiaan. Puolueiden sisäisellä keskustelulla on huomattavasti poliittista painoarvoa päätettäessä puolueen linjasta ja määriteltäessä keskeisiä poliittisia ongelmia ja ratkaisuja. Sosiaalinen media vaikuttaa puolueiden sisäiseen demokratiaan lisäämällä johdon ja kentän välistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen media lisää demokratiaa, mutta ei niin merkittävästi kuin yleisesti ajatellaan. Demokratiaa lisääviä vaikutuksia ovat avoimuuden, läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. Sosiaalisella medialla on kuitenkin myös demokratiaan negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia, kuten julkisuuden pirstoutuminen pienemmiksi osin polarisoituneiksi osajulkisuuksi. Läpi aineiston näkyivät myös puolueen roolin liittyvät haasteet sosiaalisen median käytössä. Näkyvyyden maksimoimiseksi puolueiden kannattaa korostaa poliitikkojen roolia sosiaalisen median viestinnässään.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu politiikan viestinnällistymisestä, deliberatiivisesta demokratiateoriasta ja puoluetutkimuksesta. Tutkimuksessa lähdettiin liikkeelle politiikan viestinnällistymiskehityksestä, jonka mukaan median valta on kasvanut politiikassa. Sosiaalinen media on kuitenkin tuonut tähän oletukseen uuden näkökulman, sillä sen myötä journalistisen median asema on pienentynyt viestinten kokonaiskuvassa. Median perinteinen portinvartijarooli ei päde sosiaalisessa mediassa, joka on suora viestintäkanava puolueilta ja poliitikoilta kansalaisille. Puolueiden asema poliittisessa järjestelmässä on vahva, vaikka puoluesamaistuminen ja -uskollisuus ovatkin heikenneet. Poliittinen osallistuminen ei ole heikentynyt, ainoastaan muuttanut muotoaan. Deliberatiivinen demokratiateoria korostaakin kansalaisten osallistumista ja julkista keskustelua päätöksenteossa. Sen mukaan päätösten legitiimiyden katsotaan riippuvan siitä, voivatko päätöksenteon kohteena olevat itse vaikuttaa päätöksen sisältöön. Tämä asettaa uusia haasteita puolueiden toiminnalle.
Tutkimuksen keskeiset tutkimustulokset ovat sosiaalisen median vaikutukset demokratiaan ja erityisesti puolueen sisäiseen demokratiaan. Puolueiden sisäisellä keskustelulla on huomattavasti poliittista painoarvoa päätettäessä puolueen linjasta ja määriteltäessä keskeisiä poliittisia ongelmia ja ratkaisuja. Sosiaalinen media vaikuttaa puolueiden sisäiseen demokratiaan lisäämällä johdon ja kentän välistä vuorovaikutusta. Sosiaalinen media lisää demokratiaa, mutta ei niin merkittävästi kuin yleisesti ajatellaan. Demokratiaa lisääviä vaikutuksia ovat avoimuuden, läpinäkyvyyden ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. Sosiaalisella medialla on kuitenkin myös demokratiaan negatiivisesti vaikuttavia ominaisuuksia, kuten julkisuuden pirstoutuminen pienemmiksi osin polarisoituneiksi osajulkisuuksi. Läpi aineiston näkyivät myös puolueen roolin liittyvät haasteet sosiaalisen median käytössä. Näkyvyyden maksimoimiseksi puolueiden kannattaa korostaa poliitikkojen roolia sosiaalisen median viestinnässään.