L'usage des réseaux sociaux dans l'enseignement et l'apprentissage des langues étrangères - étude comparative entre la France et la Finlande

Abstract

Sosiaalisella medialla tarkoitetaan palveluita, jotka mahdollistavat joko yksityisen tai julkisen vuorovaikutuksen. Kyseessä on asynkroninen viestintäteknologia, joka mahdollistaa monelta monelle tapahtuvan kommunikoinnin. Tieto ei siis ole peräisin yhdeltä instituutiolta tai auktoriteetilta, vaan se on muotoutunut orgaanisesti usean käyttäjän yhteistyönä. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät luovat sisältöjä jakamalla linkkejä, kuvia tai videoita, julkaisemalla omia teoksiaan tai kommentoimalla muiden julkaisuja. Sosiaalista mediaa voi käyttää tiedonhakuun, mutta näissä palveluissa tietoa ei ole tarkistettu ja niiden alkuperää voi olla mahdoton jäljittää. Näin ollen käyttäjältä vaaditaan kykyä lähdekritiikkiin, sillä lopullisen oikean tiedon suodattamisen tekee käyttäjä itse.

Tässä työssä tutkitaan sosiaalisen median käyttöä opetuskäytössä. Tutkimme, käyttävätkö oppilaat sosiaalista mediaa oppimistilanteissa, eritoten vierasta kieltä oppiessa. Olemme kiinnostuneita myös oppilaiden asenteista kyseisen teknologian opetuskäyttöä kohtaan. Tutkimus on toteutettu kyselytutkimuksena suomalaisessa ja ranskalaisessa yläkouluissa, Tampereen Normaalikoulussa ja Lillen Collége Voltaire de Wattignies:ssa. Kyselyyn on osallistunut 40 suomalaista ja 39 ranskalaista yläkouluikäistä nuorta, ja tässä työssä vertailemme saamiamme tutkimustuloksia keskenään.

Tutkimuksen alussa asetamme kaksi tutkimushypoteesia: ensimmäinen on, että sosiaalista mediaa käytetään paljon yksityiselämässä kommunikoimiseen, mutta ei oppimiseen ja tiedonhakuun tunneilla tai läksyjä tehdessä. Toinen hypoteesimme on, että sosiaalista mediaa käytetään kielten tunneilla enemmän kuin muilla tunneilla. Tätä hypoteesia tukee Guichonin (2012) tutkimus, joka osoitti että ranskalaiset lukiolaiset käyttävät kyseistä teknologiaa eniten vieraiden kielten oppimiseen.

Tutkimuksen teoriaosuudessa käymme ensin läpi sosiaalisen median käsitettä: mitä se tarkoittaa, minkälaisia erityyppisiä sosiaalisia medioita on olemassa ja mitkä ovat sosiaalisen median erikoispiirteet. Esittelemme alaan liittyviä käsitteitä, kuten käyttäjän tuottama sisältö (User-Generated Content), RSS-syöte ja folksonomia. Sitten pureudumme kielten opetuksen teoriaan. Esittelemme viisi erilaista didaktiikan suuntausta, jotka kaikki edelleenkin tänä päivänä vaikuttavat kielenopetukseen. Teoreettisen viitekehyksen työllemme tarjoaa konstruktivismi, jonka esittelemme erillisessä kappaleessa. Tämä suuntaus on yleisesti nähty palvelevan parhaiten opetuksen ja teknologian yhdistämistä, sillä oppija nähdään itsenäisenä ja aktiivisena tiedonrakentajana. Työssä esittelemme myös kuusi kompetenssia, joita vieraan kielen hallitseminen vaatii. Pohdimme myös millä tavalla sosiaalisen median käyttö oppimistilanteissa voi edesauttaa näiden kompetenssien harjoittelemista. Niin ikään esittelemme eri teoreetikoiden näkemyksiä tieto- ja viestintäteknologian, sosiaalisen median ja opetuksen yhdistämisestä.

Analyysiosiossa käymme läpi kyselytutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessamme selvisi, että lähes kaikki oppilaat käyttävät sosiaalista mediaa vapaa-ajalla. Suomalaiset oppilaat kuitenkiin jakavat sosiaalisissa medioissa sisältöjä hieman enemmän kuin ranskalaiset. Yllättävää oli, että suurin osa suomalaisista ja ranskalaisista oppilaista ovat käyttäneet sosiaalisia medioita myös oppimiseen tuntien aikana tai läksyjä tehdessä. Suomalaiset oppilaat ovat käyttäneet sosiaalisia medioita enemmän tunneilla verrattuna ranskalaisiin, mutta ranskalaiset oppilaat ovat käyttäneet niitä enemmän läksyjen tekoon. Kaiken kaikkiaan, sosiaalisia medioita käytetään vähemmän kielten tunneilla kuin muilla tunneilla, joten toinen hypoteesimme ei saanut vahvistusta tässä tutkimuksessa. Yllättävää oli myös se, että ranskalaiset oppilaat ovat käyttäneet kyseistä teknologiaa paljon vähemmän kielten tunneilla kuin suomalaiset oppilaat. Sen sijaan ranskalaiset oppilaat ovat käyttäneet sosiaalisia medioita enemmän läksyjen tehdessä kuin suomalaiset kollegansa.

Oppilaiden asenteet sosiaalisen median opetuskäyttöä kohtaan olivat jakautuneet. Suurin osa ranskalaisista ja suomalaisista oppilaista koki, että tämän tyyppinen teknologia voi olla hyödyllinen opetuksessa. Kuitenkin, hiukan reilu puolet ranskalaisista ja suomalaisista vastaajista koki, ettei haluaisi käyttää sosiaalisia medioita opetuksessa enempää. Suomalaisista vastaajista suurin osa ei halua käyttää sosiaalista mediaa läksyjen teossa, kun taas ranskalaisista hieman reilu puolet koki asian toisin päin. Sillä, että oppilas kokee käyttävänsä sosiaalista mediaa liikaa yksityiselämässä, ei juurikaan ollut vaikutusta asenteisiin. Tosin ne suomalaiset oppilaat, jotka kokivat käyttävänsä sosiaalista mediaa liikaa yksityiselämässä, olivat vähemmän halukkaita käyttämään sitä läksyjen tekoon kuin muut oppilaat.