Mielikuvista kohti kokonaisvaltaisempaa soitonopiskelua : mielikuvaoppimismenetelmien ja praksiaalisen musiikkikasvatusfilosofian potentiaali sellonsoiton opetuksessa
Palosaari, Aino-Eriika (2016)
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-04-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604051390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201604051390
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni käsittelee mielikuvaoppimismenetelmien ja praksiaalisen musiikkikasvatusfilosofian potentiaalisia mahdollisuuksia sellonsoiton opetuksessa. Työni tarkoituksena on kartoittaa, miten edellä mainittuja voisi soveltaa opetustyötä tukevina tekijöinä, ja millaisia (positiivisia) vaikutuksia niillä voitaisiin saavuttaa soitonopetuksessa.
Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Löytyykö hahmoteoriaan ja suggestiopohjaiseen mielikuvaoppimismenetelmään pohjautuvista opetusmenetelmistä potentiaalia sellonsoiton opetukseen sitä tukevana ja kehittävänä tekijänä? Millainen vaikutus mielikuvaoppimismenetelmillä ja praksiaalisella musiikkikasvatusnäkemyksellä on opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen, ja sitä kautta oppimiseen sekä oppilaan positiiviseen identiteetin kasvuun? Soveltuuko praksiaalinen musiikkikasvatusnäkemys sellonsoiton opetusta ja oppilaan kehittyvää muusikkoutta tukevaksi kokonaisvaltaiseksi filosofiaksi, sekä tukeeko se osaltaan mielikuvaoppimismenetelmien filosofista ajatusmaailmaa?
Tutkimus on lähtökohtaisesti teoreettinen, mutta painottuu opetukselliseen praksikseen. Tutkimusaineisto koostuu teoreettisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista havainnoista opetustyöstä ammentaen. Tutkimuskirjallisuus koostuu sekä mielikuvaoppimisen että musiikin ja mielikuvien tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi mukana on aiheen käsitteistöön liittyvää kirjallisuutta. Lähestyn aihetta metodisesti toimintatutkimuksellisesta lähtökohdasta.
Tutkielman loppupäätelmänä totean, että mielikuvaoppimismenetelmissä ja praksiaalisessa musiikkikasvatusnäkemyksessä löytyy potentiaalia sellonsoiton opetusta tukevina ja kehittävinä tekijöinä. Työn yhtenä tärkeänä havaintona pidän myös näiden kahden vaikutuksia suhteessa toisiinsa. Ne täydentävät luontevasti toisiaan positiivisesti sekä oppimista tukevina tekijöinä että filosofisista lähtökohdista katsottuna.
Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Löytyykö hahmoteoriaan ja suggestiopohjaiseen mielikuvaoppimismenetelmään pohjautuvista opetusmenetelmistä potentiaalia sellonsoiton opetukseen sitä tukevana ja kehittävänä tekijänä? Millainen vaikutus mielikuvaoppimismenetelmillä ja praksiaalisella musiikkikasvatusnäkemyksellä on opettajan ja oppilaan väliseen vuorovaikutukseen, ja sitä kautta oppimiseen sekä oppilaan positiiviseen identiteetin kasvuun? Soveltuuko praksiaalinen musiikkikasvatusnäkemys sellonsoiton opetusta ja oppilaan kehittyvää muusikkoutta tukevaksi kokonaisvaltaiseksi filosofiaksi, sekä tukeeko se osaltaan mielikuvaoppimismenetelmien filosofista ajatusmaailmaa?
Tutkimus on lähtökohtaisesti teoreettinen, mutta painottuu opetukselliseen praksikseen. Tutkimusaineisto koostuu teoreettisesta tutkimuskirjallisuudesta sekä omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista havainnoista opetustyöstä ammentaen. Tutkimuskirjallisuus koostuu sekä mielikuvaoppimisen että musiikin ja mielikuvien tutkimuskirjallisuudesta. Lisäksi mukana on aiheen käsitteistöön liittyvää kirjallisuutta. Lähestyn aihetta metodisesti toimintatutkimuksellisesta lähtökohdasta.
Tutkielman loppupäätelmänä totean, että mielikuvaoppimismenetelmissä ja praksiaalisessa musiikkikasvatusnäkemyksessä löytyy potentiaalia sellonsoiton opetusta tukevina ja kehittävinä tekijöinä. Työn yhtenä tärkeänä havaintona pidän myös näiden kahden vaikutuksia suhteessa toisiinsa. Ne täydentävät luontevasti toisiaan positiivisesti sekä oppimista tukevina tekijöinä että filosofisista lähtökohdista katsottuna.