Functional gain following knee replacement in patients aged 75 and older: a prospective follow-up study
Vekama, Lasse (2014)
Vekama, Lasse
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603311379
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603311379
Kuvaus
Original Article : Aging Clinical and Experimental Research, December 2015, Volume 27, Issue 6, pp 865-876, First online: 24 March 2015
DOI: 10.1007/s40520-015-0348-x
DOI: 10.1007/s40520-015-0348-x
Tiivistelmä
TOIMINTAKYVYN MUUTOS POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN 75-VUOTIAILLA JA
VANHEMMILLA: PROSPEKTIIVINEN SEURANTATUTKIMUS
Tausta ja tavoitteet: Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Esiintyvyys kasvaa iän myötä siten, että yli 80-vuotiaista ainakin kolmannes kärsii taudista. Tekonivelleikkaus on vakiintunut nivelrikon hoidoksi, ja leikkausmäärät ovat kasvussa. Leikkaus parantaa toimintakykyä, vähentää kipua ja on kustannusvaikuttava. On kuitenkin epäselvää, ketkä hyötyvät leikkauksesta eniten. Aiemmat tulokset sairauksien ja lihavuuden vaikutuksesta ovat ristiriitaisia, kun taas radiologisten löydösten vaikutusta ei ole juuri tutkittu. Tämän prospektiivisen seurantatutkimuksen tarkoitus olikin tutkia potilaan yksittäisten sairauksien, radiologisten löydösten sekä demografisten muuttujien vaikutusta tekonivelleikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn sekä toimintakyvyn paranemiseen iäkkäillä polvinivelrikkopotilailla.
Menetelmät: Polven nivelrikkoa sairastaville, vähintään 75-vuotiaille tekonivelleikkaukseen jonottaville potilaille (n=300) lähetettiin kysely kymmenestä eri päivittäistoiminnosta suoriutumisesta ennen leikkausta sekä vuosi leikkauksen jälkeen. Potilaista 167 (56 %) vastasi molempiin kyselyihin ja otettiin tutkimukseen mukaan. Radiologiset löydökset arvioitiin viimeisimmistä röntgenkuvista, ja tiedot sairauksista ja leikkauksen komplikaatioista kerättiin potilaskertomuksista. Potilaille laskettiin toimintakykypisteet (0-10) niiden toimintojen määränä, joista potilas suoriutui vaikeuksitta. Päätulosmuuttujina olivat toimintakykypisteet vuosi leikkauksen jälkeen sekä muutos leikkausta edeltävään tasoon. Erikseen tarkasteltiin potilaita, joiden pisteet eivät parantuneet leikkauksella. Toiminnoista suoriutumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin binaarisessa logistisessa regressiomallissa, joka vakioitiin iällä, sukupuolella, Charlsonin komorbiditeettiindeksillä ja nivelrikon vaikeusastetta kuvaavalla Kellgren-Lawrence-pisteillä.
Tulokset: Tekonivelleikkaus paransi suoriutumista lähes kaikissa tutkituissa päivittäistoiminnoissa. Leikkauksenjälkeisten toimintakykypisteiden mediaani (kvartaaliväli) oli 9 (6-10) ja muutos pisteissä 2 (1-4). Sydänsairauksia lukuun ottamatta tutkittujen sairauksien vaikutus toimintakykyyn ei ollut merkitsevä. Vanhempien potilaiden ja naisten lopullinen toimintakyky jäi nuorempia ja miehiä huonommaksi, mutta muutos oli yhtä suuri. Naisten joukossa oli kuitenkin enemmän niitä, joilla toimintakyky ei parantunut lainkaan. Painoindeksi ei vaikuttanut tuloksiin. Pidemmälle edenneessä nivelrikossa leikkauksella saavutettu toimintakyky jäi huonommaksi, mutta muutos oli suurempi.
Päätelmät: Tekonivelleikkaus parantaa iäkkäiden potilaiden toimintakykyä vuoden seuranta-aikana verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Muut sairaudet, ikä tai pitkälle edennyt nivelrikko eivät saisi olla tekonivelleikkauksen esteitä eivätkä vähennä leikkauksella aikaansaatavaa toimintakyvyn paranemista.
Opiskelijan osuus työssä: Opiskelijan osuus sisälsi potilaiden sairauksia ja komplikaatioita käsittelevien tietojen keräyksen potilaskertomuksista, radiologisten kuvien analysoinnin, tilastollisten analyysien tekemisen yhteistyössä tilastotieteilijän kanssa sekä artikkelin kirjoittamisen ja korjaamisen muiden kirjoittajien kommenttien mukaan.
VANHEMMILLA: PROSPEKTIIVINEN SEURANTATUTKIMUS
Tausta ja tavoitteet: Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus. Esiintyvyys kasvaa iän myötä siten, että yli 80-vuotiaista ainakin kolmannes kärsii taudista. Tekonivelleikkaus on vakiintunut nivelrikon hoidoksi, ja leikkausmäärät ovat kasvussa. Leikkaus parantaa toimintakykyä, vähentää kipua ja on kustannusvaikuttava. On kuitenkin epäselvää, ketkä hyötyvät leikkauksesta eniten. Aiemmat tulokset sairauksien ja lihavuuden vaikutuksesta ovat ristiriitaisia, kun taas radiologisten löydösten vaikutusta ei ole juuri tutkittu. Tämän prospektiivisen seurantatutkimuksen tarkoitus olikin tutkia potilaan yksittäisten sairauksien, radiologisten löydösten sekä demografisten muuttujien vaikutusta tekonivelleikkauksen jälkeiseen toimintakykyyn sekä toimintakyvyn paranemiseen iäkkäillä polvinivelrikkopotilailla.
Menetelmät: Polven nivelrikkoa sairastaville, vähintään 75-vuotiaille tekonivelleikkaukseen jonottaville potilaille (n=300) lähetettiin kysely kymmenestä eri päivittäistoiminnosta suoriutumisesta ennen leikkausta sekä vuosi leikkauksen jälkeen. Potilaista 167 (56 %) vastasi molempiin kyselyihin ja otettiin tutkimukseen mukaan. Radiologiset löydökset arvioitiin viimeisimmistä röntgenkuvista, ja tiedot sairauksista ja leikkauksen komplikaatioista kerättiin potilaskertomuksista. Potilaille laskettiin toimintakykypisteet (0-10) niiden toimintojen määränä, joista potilas suoriutui vaikeuksitta. Päätulosmuuttujina olivat toimintakykypisteet vuosi leikkauksen jälkeen sekä muutos leikkausta edeltävään tasoon. Erikseen tarkasteltiin potilaita, joiden pisteet eivät parantuneet leikkauksella. Toiminnoista suoriutumiseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin binaarisessa logistisessa regressiomallissa, joka vakioitiin iällä, sukupuolella, Charlsonin komorbiditeettiindeksillä ja nivelrikon vaikeusastetta kuvaavalla Kellgren-Lawrence-pisteillä.
Tulokset: Tekonivelleikkaus paransi suoriutumista lähes kaikissa tutkituissa päivittäistoiminnoissa. Leikkauksenjälkeisten toimintakykypisteiden mediaani (kvartaaliväli) oli 9 (6-10) ja muutos pisteissä 2 (1-4). Sydänsairauksia lukuun ottamatta tutkittujen sairauksien vaikutus toimintakykyyn ei ollut merkitsevä. Vanhempien potilaiden ja naisten lopullinen toimintakyky jäi nuorempia ja miehiä huonommaksi, mutta muutos oli yhtä suuri. Naisten joukossa oli kuitenkin enemmän niitä, joilla toimintakyky ei parantunut lainkaan. Painoindeksi ei vaikuttanut tuloksiin. Pidemmälle edenneessä nivelrikossa leikkauksella saavutettu toimintakyky jäi huonommaksi, mutta muutos oli suurempi.
Päätelmät: Tekonivelleikkaus parantaa iäkkäiden potilaiden toimintakykyä vuoden seuranta-aikana verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Muut sairaudet, ikä tai pitkälle edennyt nivelrikko eivät saisi olla tekonivelleikkauksen esteitä eivätkä vähennä leikkauksella aikaansaatavaa toimintakyvyn paranemista.
Opiskelijan osuus työssä: Opiskelijan osuus sisälsi potilaiden sairauksia ja komplikaatioita käsittelevien tietojen keräyksen potilaskertomuksista, radiologisten kuvien analysoinnin, tilastollisten analyysien tekemisen yhteistyössä tilastotieteilijän kanssa sekä artikkelin kirjoittamisen ja korjaamisen muiden kirjoittajien kommenttien mukaan.