Ilmoitettu alkoholin kulutus ja alkoholin käyttöön liittyvä riippuvuusriski
Holma, Kari (2016)
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603301374
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603301374
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia yhteyttä itseilmoitetun alkoholin kulutuksen ja alkoholin käyttöön liittyvän koetun riippuvuusriskin välillä. Tutkimus keskittyy vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1. Miten ihmiset suhtautuvat alkoholin käytön aikaansaamaan riskiin? 2. Miten alkoholin käyttö vaikuttaa riskien arviointiin? Lopuksi vertailen vielä Suomea ja Ruotsia ja pyrin selvittämään, 3. Miten riskiarviot eroavat näissä maissa? Tutkimus on kirjoitettu artikkelimuotoon.
Alkoholin käyttöön liittyvän riskimielikuvaa koskevan tutkimuksen aineistot kerättiin satunnaistetuilla väestökyselyillä Suomessa ja Ruotsissa. Aineistojen analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä: suoria jakaumia, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Analyysit suoritettiin SPSS 23.0 ohjelmalla.
Tutkimustuloksena on, että alkoholin käyttö ja suhtautuminen alkoholin aikaansaamaan riippuvuusriskiin eroaa Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa korkea kulutus liittyi korkeaan todettuun riskiin. Ruotsissa kulutus laski riskiarvioiden kohotessa. Riippuvuusriskin arvioivat korkeimmaksi ne, jotka ilmoittivat olevansa täysin raittiita.
Tulosten käytännön soveltamisen kannalta keskeistä on huomata eri määriä kuluttavien ihmisten erilainen suhtautuminen riippuvuusriskiin. Päihdetyössä ohjausta ja neuvontaa tulee antaa yksilöidysti ja alkoholiriippuvaisten kohdalla riskien korostamista tärkeämpää on suunnata huomio hallinnan tunteen lisäämiseen ja toimivien juomisen vähentämiskeinojen löytämiseen.
Alkoholin käyttöön liittyvän riskimielikuvaa koskevan tutkimuksen aineistot kerättiin satunnaistetuilla väestökyselyillä Suomessa ja Ruotsissa. Aineistojen analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä: suoria jakaumia, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Analyysit suoritettiin SPSS 23.0 ohjelmalla.
Tutkimustuloksena on, että alkoholin käyttö ja suhtautuminen alkoholin aikaansaamaan riippuvuusriskiin eroaa Suomen ja Ruotsin välillä. Suomessa korkea kulutus liittyi korkeaan todettuun riskiin. Ruotsissa kulutus laski riskiarvioiden kohotessa. Riippuvuusriskin arvioivat korkeimmaksi ne, jotka ilmoittivat olevansa täysin raittiita.
Tulosten käytännön soveltamisen kannalta keskeistä on huomata eri määriä kuluttavien ihmisten erilainen suhtautuminen riippuvuusriskiin. Päihdetyössä ohjausta ja neuvontaa tulee antaa yksilöidysti ja alkoholiriippuvaisten kohdalla riskien korostamista tärkeämpää on suunnata huomio hallinnan tunteen lisäämiseen ja toimivien juomisen vähentämiskeinojen löytämiseen.