At the fringes of social exclusion - nuorten kokemuksellinen näkökulma syrjäytymisestä
Mäkelä, Susanna; Sarapelto, Riikka (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Mäkelä, Susanna
Sarapelto, Riikka
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603301371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603301371
Tiivistelmä
Yhteiskuntapoliittisessa keskustelussa nuorten aikuisten syrjäytyminen on nostettu yhdeksi keskeisimmistä huolenaiheista ja hyvinvointivaltioon kohdentuvista uhkakuvista. Hyvinvointivaltion rakenne nojaa täystyöllisyyden ideaaliin. Tavoitetilaan, johon kasvava nuorisotyöttömyys ja nuoret eläkeläiset eivät sovi. Erilaisia poliittisia linjauksia, tukitoimenpiteitä ja palveluita perustellaan sosiaalisen huoltosuhteen kehityksellä. Taloudellisten seikkojen ohella syrjäytymiseen liittyy erilaisia yksilöön itseensä kohdentuvia lieveilmiöitä kuten ulkopuolisuuden tunnetta sekä henkilökohtaista kärsimystä. Nuoren oman kokemuksellisen näkökulman huomioiminen tehostaa palveluiden kohdentamista sekö nuoren osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä. Tutkielmassamme etsimme vastausta kysymyksiin: miten nuoret itse puhuvat syrjäytymisestä ja miten syrjäytymiseen voitaisiin nuorten mielestä vaikuttaa?
Tutkielmamme koostuu kahdesta osuudesta: aiempiin syrjäytymistutkimuksiin tukeutuvasta teoriaosasta sekä ryhmähaastatteluista saadun aineiston sisällönanalyysistä. Ryhmähaastattelujen kohderyhmänä on suunnitelmallisen sosiaalityön rajapinnassa olevat 18-29 -vuotiaat nuoret, jotka tapasimme Nuorten matalan kynnyksen pajalla tai Nuorten inforyhmän yhteydessä. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Analyysin jaottelussa on hyödynnetty Anna-Liisa Lämsän syrjäytymisen viittä ulottuvuutta: koulutuksellisuutta, työmarkkinallisuutta, sosiaalisuutta, normatiivisuutta ja vallankäytöllisyyttä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei yhteiskunnan määrittämä ja nuorten kokemuksellinen näkemys kohtaa toisiaan. Iällisestä aikuisuudestaan huolimatta nuoret kaipaavat ennen kaikkea sosiaalista yhteisöllisyyttä sekä henkilökohtaista, yksilöllisyyttä kunnioittavaa ja lähelle tulevaa sosiaalityötä. Monipuolisilla verkkopalveluilla ja sähköisillä lomakkeilla ei voida korvata kasvokkain tehtävää työtä tilanteissa, joissa yksilön oma toimintakyky on syystä tai toisesta rajallinen.
Tutkielmamme koostuu kahdesta osuudesta: aiempiin syrjäytymistutkimuksiin tukeutuvasta teoriaosasta sekä ryhmähaastatteluista saadun aineiston sisällönanalyysistä. Ryhmähaastattelujen kohderyhmänä on suunnitelmallisen sosiaalityön rajapinnassa olevat 18-29 -vuotiaat nuoret, jotka tapasimme Nuorten matalan kynnyksen pajalla tai Nuorten inforyhmän yhteydessä. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoisuuteen perustuvaa. Analyysin jaottelussa on hyödynnetty Anna-Liisa Lämsän syrjäytymisen viittä ulottuvuutta: koulutuksellisuutta, työmarkkinallisuutta, sosiaalisuutta, normatiivisuutta ja vallankäytöllisyyttä.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, ettei yhteiskunnan määrittämä ja nuorten kokemuksellinen näkemys kohtaa toisiaan. Iällisestä aikuisuudestaan huolimatta nuoret kaipaavat ennen kaikkea sosiaalista yhteisöllisyyttä sekä henkilökohtaista, yksilöllisyyttä kunnioittavaa ja lähelle tulevaa sosiaalityötä. Monipuolisilla verkkopalveluilla ja sähköisillä lomakkeilla ei voida korvata kasvokkain tehtävää työtä tilanteissa, joissa yksilön oma toimintakyky on syystä tai toisesta rajallinen.