Ammattiylpeyttä vai kerskailua? Kääntäjän huomautukset auktorisoidussa kääntämisessä
Virtanen, Toni (2016)
2016
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriopinnot - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603241367
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603241367
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin auktorisoitujen kääntäjien huomautuksia laillisesti pätevissä käännöksissä ja kääntäjien suhtautumista niihin. Tutkin millaisista alkuperäisasiakirjan seikoista auktorisoidut kääntäjät tekevät huomautuksia ja kuinka paljon, vai tekevätkö he niitä ollenkaan. Mahdollisuuksien mukaan pyrin lisäksi selvittämään syitä huomautusten tekemiselle tai tekemättä jättämiselle vastaajien taustatietojen avulla.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kääntäjätutkimuksesta kääntäjän toimijuuden teoria ja Lawrence Venutin kääntäjän näkymättömyyteen liittyvä teoria. Laillisesti pätevissä käännöksissä kääntäjä on aina korotetun näkyvässä roolissa käännökseen lisättävän vahvistuslausekkeen, allekirjoituksen ja mahdollisten huomautusten vuoksi, joten se eroaa monista muista käännöstekstilajeista tässä suhteessa merkittävästi.
Tutkimusaineisto tuotettiin tammi-helmikuussa 2015 kyselytutkimuksella. Tutkimus toteutettiin sähköisesti E-lomake -alustalla, ja tutkimuskutsu lähetettiin 355 kääntäjälle sähköpostitse. Vastaajia oli yhteensä 55. Vastaajat olivat kaikki Auktorisoitujen kääntäjien lautakunnan hyväksymiä auktorisoituja kääntäjiä kieliparissa englanti-suomi. Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajilta kysyttiin heidän taustastaan, käännöstoiminnasta, auktorisoituna kääntäjänä toimisesta ja heidän suhtautumisestaan kääntäjän huomautuksiin. Kyselyn toisessa osassa vastaajia pyydettiin tutustumaan esimerkkiasiakirjaan ja kertomaan mistä sen kohdista he tekisivät huomautuksia, jos he kääntäisivät kyseisen asiakirjan auktorisoituna kääntäjänä.
Tutkimustulosten perusteella vastaajat olivat suurimmaksi osaksi korkeakoulutettuja ja yli 46-vuotiaita. He tekivät melko vähän huomautuksia. Vastaajista 18 ei tehnyt huomautuksia ollenkaan. Taustakysymysten ja huomautusten ristiinvertailun perusteella nuoremmat ja kokemattomammat kääntäjät tekivät enemmän huomautuksia kuin vanhemmat ja kokeneemmat kääntäjät. Eniten huomautuksia tehtiin esimerkkiasiakirjan kirjoitusvirheistä.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että osa auktorisoiduista kääntäjistä ei tunne nykyistä auktorisointijärjestelmää tai laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeita perusteellisesti. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista tutkia vuoden 2008 jälkeen auktorisoituja kääntäjiä suhteessa aiemmin virallisina ja valantehneinä kääntäjinä toimineisiin kääntäjiin.
Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii kääntäjätutkimuksesta kääntäjän toimijuuden teoria ja Lawrence Venutin kääntäjän näkymättömyyteen liittyvä teoria. Laillisesti pätevissä käännöksissä kääntäjä on aina korotetun näkyvässä roolissa käännökseen lisättävän vahvistuslausekkeen, allekirjoituksen ja mahdollisten huomautusten vuoksi, joten se eroaa monista muista käännöstekstilajeista tässä suhteessa merkittävästi.
Tutkimusaineisto tuotettiin tammi-helmikuussa 2015 kyselytutkimuksella. Tutkimus toteutettiin sähköisesti E-lomake -alustalla, ja tutkimuskutsu lähetettiin 355 kääntäjälle sähköpostitse. Vastaajia oli yhteensä 55. Vastaajat olivat kaikki Auktorisoitujen kääntäjien lautakunnan hyväksymiä auktorisoituja kääntäjiä kieliparissa englanti-suomi. Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajilta kysyttiin heidän taustastaan, käännöstoiminnasta, auktorisoituna kääntäjänä toimisesta ja heidän suhtautumisestaan kääntäjän huomautuksiin. Kyselyn toisessa osassa vastaajia pyydettiin tutustumaan esimerkkiasiakirjaan ja kertomaan mistä sen kohdista he tekisivät huomautuksia, jos he kääntäisivät kyseisen asiakirjan auktorisoituna kääntäjänä.
Tutkimustulosten perusteella vastaajat olivat suurimmaksi osaksi korkeakoulutettuja ja yli 46-vuotiaita. He tekivät melko vähän huomautuksia. Vastaajista 18 ei tehnyt huomautuksia ollenkaan. Taustakysymysten ja huomautusten ristiinvertailun perusteella nuoremmat ja kokemattomammat kääntäjät tekivät enemmän huomautuksia kuin vanhemmat ja kokeneemmat kääntäjät. Eniten huomautuksia tehtiin esimerkkiasiakirjan kirjoitusvirheistä.
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että osa auktorisoiduista kääntäjistä ei tunne nykyistä auktorisointijärjestelmää tai laillisesti pätevien käännösten laatimisohjeita perusteellisesti. Jatkotutkimuksissa olisi mielenkiintoista tutkia vuoden 2008 jälkeen auktorisoituja kääntäjiä suhteessa aiemmin virallisina ja valantehneinä kääntäjinä toimineisiin kääntäjiin.