Suun terveydenhuollon kilpailuolosuhteet - Case Helsinki ja Espoo
Siipola, Elisa (2016)
Siipola, Elisa
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231363
Tiivistelmä
Julkisen talouden kestävyysvaje asettaa haasteita nykyisen palvelutason säilyttämiselle terveyspalveluissa. Yhteiskunnan tukemat terveyspalvelut tulee jatkossa tuottaa entistä tehokkaammin. Yksi keino vastata tehokkuuden vaatimuksiin on kilpailun lisääminen palvelujen tuotannossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää voidaanko toimivaa kilpailua edistämällä löytää ratkaisuja julkisen talouden niukkojen resurssien ongelmaan. Tutkimus tarkastelee kilpailun toimivuutta ja sen edistämisen mahdollisuuksia suun terveydenhuollon markkinoilla.
Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: miten kilpailun hyödyntäminen soveltuu terveyspalvelujen tuotantoon, ja onko suun terveydenhuollon toimialalta löydettävissä tekijöitä, jotka rajoittavat toimivaa kilpailua. Toisaalta pohditaan myös sitä miten, toimivaa kilpailua voidaan edistää suun terveydenhuollossa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on toimialan taloustieteen structure-conduct-performance (SCP) -malli, jonka mukaan markkinoiden rakenne ja toimijoiden käyttäytyminen markkinoilla määrittelevät toimialan suorituskyvyn. Tutkimusaihetta lähestytään tapaustutkimuksella Helsingin ja Espoon suun terveydenhuollon markkinoista. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla.
Tutkimuksen mukaan kilpailumekanismi ei toimi optimaalisesti suun terveydenhuollon markkinoilla. Markkinoiden jakautuminen julkiseen ja yksityiseen suun terveydenhuoltoon vaikeuttaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tapaustutkimuksen perusteella toimijoiden resurssit ovat vajaakäytössä, mikä heikentää toimialan suorituskykyä. Yksityisellä puolella on vapaata kapasiteettia samaan aikaan kun julkinen hammashoito on ruuhkautunut. Toimivaa kilpailua rajoittavat erityisesti kuntien toiminta ja rahoitusjärjestelmän tehottomuus. Esimerkiksi Helsingissä vain isot yritykset pystyivät menestymään kilpailutuksissa, sillä usein niiden vertailuperusteena ovat vain tarjottu tuntimäärä ja hinta. Tämä on johtanut siihen, että suuri joukko markkinoilla toimivista yrityksiä ei osallistu julkisiin tarjouskilpailuihin. Suurin syy rahoituksen tehottomuuteen on sen monikanavaisuus, joka aiheuttaa hoitoketjujen pirstoutumista ja vaikeuttaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.
Tutkimustulosten perusteella kilpailun lisääminen suun terveydenhuollon palveluissa on järkevää, koska siten voidaan saavuttaa todellisia tehokkuushyötyjä ja parantaa toimialan suorituskykyä. Kilpailua voitaisiin edistää suhteellisen helposti lisäämällä potilaan valinnanvapautta, esimerkiksi raha seuraa -potilasta periaatteella. Kilpailun lisäämisen ongelmana on kuitenkin se, että toimivia markkinoita ei synny kaikille alueille. Lisäksi on mahdollista, että kilpailu johtaa liialliseen yritysten väliseen kilpavarusteluun Kilpailun toimivuuden näkökulmasta on tärkeää määritellä myös se, millä perusteella yhteiskunnan tukemaa hoitoa myönnetään potilaalle.
Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: miten kilpailun hyödyntäminen soveltuu terveyspalvelujen tuotantoon, ja onko suun terveydenhuollon toimialalta löydettävissä tekijöitä, jotka rajoittavat toimivaa kilpailua. Toisaalta pohditaan myös sitä miten, toimivaa kilpailua voidaan edistää suun terveydenhuollossa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on toimialan taloustieteen structure-conduct-performance (SCP) -malli, jonka mukaan markkinoiden rakenne ja toimijoiden käyttäytyminen markkinoilla määrittelevät toimialan suorituskyvyn. Tutkimusaihetta lähestytään tapaustutkimuksella Helsingin ja Espoon suun terveydenhuollon markkinoista. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla.
Tutkimuksen mukaan kilpailumekanismi ei toimi optimaalisesti suun terveydenhuollon markkinoilla. Markkinoiden jakautuminen julkiseen ja yksityiseen suun terveydenhuoltoon vaikeuttaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tapaustutkimuksen perusteella toimijoiden resurssit ovat vajaakäytössä, mikä heikentää toimialan suorituskykyä. Yksityisellä puolella on vapaata kapasiteettia samaan aikaan kun julkinen hammashoito on ruuhkautunut. Toimivaa kilpailua rajoittavat erityisesti kuntien toiminta ja rahoitusjärjestelmän tehottomuus. Esimerkiksi Helsingissä vain isot yritykset pystyivät menestymään kilpailutuksissa, sillä usein niiden vertailuperusteena ovat vain tarjottu tuntimäärä ja hinta. Tämä on johtanut siihen, että suuri joukko markkinoilla toimivista yrityksiä ei osallistu julkisiin tarjouskilpailuihin. Suurin syy rahoituksen tehottomuuteen on sen monikanavaisuus, joka aiheuttaa hoitoketjujen pirstoutumista ja vaikeuttaa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyötä.
Tutkimustulosten perusteella kilpailun lisääminen suun terveydenhuollon palveluissa on järkevää, koska siten voidaan saavuttaa todellisia tehokkuushyötyjä ja parantaa toimialan suorituskykyä. Kilpailua voitaisiin edistää suhteellisen helposti lisäämällä potilaan valinnanvapautta, esimerkiksi raha seuraa -potilasta periaatteella. Kilpailun lisäämisen ongelmana on kuitenkin se, että toimivia markkinoita ei synny kaikille alueille. Lisäksi on mahdollista, että kilpailu johtaa liialliseen yritysten väliseen kilpavarusteluun Kilpailun toimivuuden näkökulmasta on tärkeää määritellä myös se, millä perusteella yhteiskunnan tukemaa hoitoa myönnetään potilaalle.