Moottoriradan ympäristölupa ja ympäristöoikeudelliset jännitteet
Akkanen, Mika (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Akkanen, Mika
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231362
Tiivistelmä
Suomessa on noin 200 moottoriurheilurataa. Ympäristönsuojelulain mukaan moottoriurheiluradoilla tulee olla voimassaoleva ympäristölupa. Ympäristönsuojelulaki uudistui vuonna 2014. Uuteen ympäristönsuojelulakiin on lisätty lukuisia Euroopan unionin direktiivivaatimuksia. Moottoriurheiluradan olemassaoloon liittyy useita oikeudellisesti punnittavia jännitteitä, joista keskeisiä ovat naapuruusoikeudellinen kohtuuttoman haitan määrittäminen ja melun kokeminen. Moottoriurheiluradan ympäristölupakäsittely suoritetaan julkisoikeudellisessa hallinnollisessa menettelyssä, jossa pyritään jännitteiden purkamiseen. Jännitteiden purkaminen suoritetaan ympäristövaikutusten arvioinnin ja asianomaisten osallistumisen kautta. Uuden ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista jo suunnitteluvaiheessa.
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan nykyaikaista ympäristöoikeutta sekä moottoriurheiluradan ympäristölupaa, josta tapausesimerkkinä on vuodesta 1967 lähtien Hämeenlinnassa toiminnassa ollut Ahveniston moottoriurheilurata. Ahveniston moottoriurheiluradan ympäristölupa on ollut viimeisten vuosien aikana useaan kertaan tarkastelun kohteena. Radan ympäristölupaa koskevat valitukset ovat olleet käsiteltävinä kahdesti Vaasan hallinto-oikeudessa sekä kerran Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ahveniston moottoriurheiluradan toimintaan kohdistunut oikeudenkäyntien sarja on tuttua usealle muullekin Suomessa toimivalle moottoriradalle. Tutkimukseni on pääasiassa oikeusdogmaattinen, joka sisältää myös oikeussosiologisia piirteitä ja arvioita ympäristöä koskevien lakien poliittisesta perustasta. Tutkimuksessa peilataan ympäristölupaa Euroopan yhteisöjen tuomiokäytäntöihin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Ihmisen toiminta muokkaa ympäristöä. Pro gradu-tutkielmassani selvisi, että ympäristöoikeus on monitieteinen oikeuden ala, jossa on lukuisa määrä avoimia käsitteitä. Lakien kirjo ja käsitteiden suuri lukumäärä ja näiden keskinäinen, osin vaihtelevakin suhde, vaikeuttaa ympäristöoikeudellista systematisointia. Ympäristölupa onkin tapauskohtainen ja yksilöllinen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ennalta-arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset. Ahveniston moottoriurheilurataa koskien arviointia ei ole suoritettu. Asianomaistahon omaavien yhdistysten valitusten pääasiallinen perustelu kohdistui radan toiminnan oleelliseen muuttumiseen, mitä hallinto-oikeudet eivät todenneet tapahtuneen. Ympäristönsuojelulaki mahdollistaa ympäristöä koskevien suojelutavoitteiden lisäksi myös elinkeinoelämää koskevien kiinnostuksentarpeiden ja toimintaedellytyksien toteutumisen. Ympäristöoikeudellisiin kysymyksiin kuuluvia ratkaisuja on äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta johtaa perustuslain 20 pykälästä.
Tässä pro gradu-tutkielmassa tarkastellaan nykyaikaista ympäristöoikeutta sekä moottoriurheiluradan ympäristölupaa, josta tapausesimerkkinä on vuodesta 1967 lähtien Hämeenlinnassa toiminnassa ollut Ahveniston moottoriurheilurata. Ahveniston moottoriurheiluradan ympäristölupa on ollut viimeisten vuosien aikana useaan kertaan tarkastelun kohteena. Radan ympäristölupaa koskevat valitukset ovat olleet käsiteltävinä kahdesti Vaasan hallinto-oikeudessa sekä kerran Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ahveniston moottoriurheiluradan toimintaan kohdistunut oikeudenkäyntien sarja on tuttua usealle muullekin Suomessa toimivalle moottoriradalle. Tutkimukseni on pääasiassa oikeusdogmaattinen, joka sisältää myös oikeussosiologisia piirteitä ja arvioita ympäristöä koskevien lakien poliittisesta perustasta. Tutkimuksessa peilataan ympäristölupaa Euroopan yhteisöjen tuomiokäytäntöihin ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
Ihmisen toiminta muokkaa ympäristöä. Pro gradu-tutkielmassani selvisi, että ympäristöoikeus on monitieteinen oikeuden ala, jossa on lukuisa määrä avoimia käsitteitä. Lakien kirjo ja käsitteiden suuri lukumäärä ja näiden keskinäinen, osin vaihtelevakin suhde, vaikeuttaa ympäristöoikeudellista systematisointia. Ympäristölupa onkin tapauskohtainen ja yksilöllinen. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ennalta-arvioidaan hankkeen ympäristövaikutukset. Ahveniston moottoriurheilurataa koskien arviointia ei ole suoritettu. Asianomaistahon omaavien yhdistysten valitusten pääasiallinen perustelu kohdistui radan toiminnan oleelliseen muuttumiseen, mitä hallinto-oikeudet eivät todenneet tapahtuneen. Ympäristönsuojelulaki mahdollistaa ympäristöä koskevien suojelutavoitteiden lisäksi myös elinkeinoelämää koskevien kiinnostuksentarpeiden ja toimintaedellytyksien toteutumisen. Ympäristöoikeudellisiin kysymyksiin kuuluvia ratkaisuja on äärimmäisen vaikeaa tai jopa mahdotonta johtaa perustuslain 20 pykälästä.