Transgressio Alpo Ruuthin romaanissa Kämppä
Voldi, Essi (2016)
2016
Kirjallisuustieteen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Literary Studies
Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö - School of Language, Translation and Literary Studies
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231360
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231360
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Alpo Ruuthin romaania Kämppä (1969) transgression näkökulmasta. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä työssä on, miten transgressio teoksessa rakentuu ja millaisia muotoja ja ulottuvuuksia se teoksen kerronnassa saa. Rajojen ylittämisen tematiikkaa tarkastellaan romaanin representoimaa normatiivista yhteiskuntakuvaa vasten. Tutkimuksessa eritellään teoksen auktoriteettikuvauksia sekä verrataan toisiinsa niin auktoriteettien kuin teoksen päähenkilöiden, poikajoukon keskinäisiä valtasuhteita. Transgression ilmenemismuotoja pohditaan karnevaalin ja groteskin teorioiden kautta. Transgressio yhdistyy tutkimuksessa miestutkimukseen vallan käsitteen kautta. Kriittisen miestutkimuksen keinoin tuodaan esiin teoksen mieskuvaa sekä pohditaan miesten välisiä suhteita.
Keskeisenä teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa ovat teoriat transgressiosta. Chris Jenksin transgression teoriassa transgressio nähdään kulttuuria uutta luovana voimana. Transgressio yhdistyy tutkimuksessa myös Mihail Bahtinin karnevaalin teoriaan, jossa karnevaali nähdään vanhan maailmankuvan kyseenalaistavana, uutta luovana tilana. Suomalaiset kriittisen miestutkimuksen, niin Mikko Lehtosen kuin Arto Jokisen teoriat tosimieheydestä ja hegemonisesta maskuliinisuudesta luovat pohjan maskuliinisuuden tarkastelulle. Teoksessa maskuliinisuuteen liittyy myös ajatus vallasta. Teoksen representoimia yhteiskunnan valtarakenteita ja auktoriteettikuvauksia pohdittaessa työssä nousevat esiin Michel Foucault'n teoriat vallasta.
Kämpässä transgressio näytetään teoksen esittämää kuri- ja normimaailmaa vasten, jolloin transgressio samastuu rikkomukseen. Transgressio ilmenee teoksessa tekoina ja pakenemisena. Teoilla kapinoidaan yhteiskunnan auktoriteetteja ja heidän edustamiaan sääntöjä ja normeja vastaan. Pakenemisella tarkoitetaan auktoriteeteilta piiloutumista ja erottautumista. Transgressiiviset teot näyttäytyvät auktoriteeteille ylilyönteihin ajautuvana karnevaalina. Myös teoksen kieli, kuvaukset ja rakenne tukevat ajatusta karnevaalista. Teoksessa transgressio yhdistyy myös puberteettiin ja maskuliinisuuden rakentamiseen. Kämppä-teos heijastelee kirjoitusajankohtansa murrosaikaa ja transgressio näyttäytyy teoksessa vallitsevaa mieskuvaa, tosimiesmäistä ideaalia ja hegemonista maskuliinisuutta vastaan kapinoimisena. Teoksessa päähenkilöt muodostavat kämppään homososiaalisen yhteisön, joka sallii transgression toteuttamisen. Kämppä toimii poikajoukon elämässä samastumisen keskuksena.
Avainsanat: transgressio, yhteiskunta, valta, kuri, karnevaali, groteski, tosimies, hegemoninen maskuliinisuus, homososiaalisuus
Keskeisenä teoreettisena lähtökohtana tutkimuksessa ovat teoriat transgressiosta. Chris Jenksin transgression teoriassa transgressio nähdään kulttuuria uutta luovana voimana. Transgressio yhdistyy tutkimuksessa myös Mihail Bahtinin karnevaalin teoriaan, jossa karnevaali nähdään vanhan maailmankuvan kyseenalaistavana, uutta luovana tilana. Suomalaiset kriittisen miestutkimuksen, niin Mikko Lehtosen kuin Arto Jokisen teoriat tosimieheydestä ja hegemonisesta maskuliinisuudesta luovat pohjan maskuliinisuuden tarkastelulle. Teoksessa maskuliinisuuteen liittyy myös ajatus vallasta. Teoksen representoimia yhteiskunnan valtarakenteita ja auktoriteettikuvauksia pohdittaessa työssä nousevat esiin Michel Foucault'n teoriat vallasta.
Kämpässä transgressio näytetään teoksen esittämää kuri- ja normimaailmaa vasten, jolloin transgressio samastuu rikkomukseen. Transgressio ilmenee teoksessa tekoina ja pakenemisena. Teoilla kapinoidaan yhteiskunnan auktoriteetteja ja heidän edustamiaan sääntöjä ja normeja vastaan. Pakenemisella tarkoitetaan auktoriteeteilta piiloutumista ja erottautumista. Transgressiiviset teot näyttäytyvät auktoriteeteille ylilyönteihin ajautuvana karnevaalina. Myös teoksen kieli, kuvaukset ja rakenne tukevat ajatusta karnevaalista. Teoksessa transgressio yhdistyy myös puberteettiin ja maskuliinisuuden rakentamiseen. Kämppä-teos heijastelee kirjoitusajankohtansa murrosaikaa ja transgressio näyttäytyy teoksessa vallitsevaa mieskuvaa, tosimiesmäistä ideaalia ja hegemonista maskuliinisuutta vastaan kapinoimisena. Teoksessa päähenkilöt muodostavat kämppään homososiaalisen yhteisön, joka sallii transgression toteuttamisen. Kämppä toimii poikajoukon elämässä samastumisen keskuksena.
Avainsanat: transgressio, yhteiskunta, valta, kuri, karnevaali, groteski, tosimies, hegemoninen maskuliinisuus, homososiaalisuus