Vammaisten lasten vanhempien selviytyminen. Selviytymisstrategiat sosiaalisina konstruktioina
Sydänmäki, Linda (2016)
Sydänmäki, Linda
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Work
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231358
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603231358
Tiivistelmä
Tarkastelen tutkimuksessani vammaisten lasten vanhempien selviytymisstrategioita sosiaalisina konstruktioina. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa siitä millaiset selviytymisstrategiat vahvistavat vammaisten lasten vanhempien selviytymistä ja millainen rooli palvelujärjestelmällä on vanhempien selviytymisessä. Selviytymisstrategiat ovat osa laajempaa selviytymisen prosessia, joka käynnistyy vastoinkäymisen tai kriisin myötä. Tutkimuksessani selviytymisprosessi koostuu vanhempien hoitotaakan kokemuksesta, sopeutumisen prosessista, vanhempien resilienssistä ja vanhempien käytettävissä olevista voimavaroista, joiden vaikutus ulottuu läpi koko selviytymisen prosessin. Voimavaroista nostan tutkimukseni pääasiallisen tarkastelun kohteeksi selviytymisstrategiat.
Jotta selviytymisstrategioiden merkitys vanhempien selviytymiselle tulisi ymmärrettäväksi ja näkyväksi, avaan selviytymisen prosessia käyttämäni tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimukseni empiirisen aineiston olen kerännyt vammaisten lasten vanhempien fokusryhmähaastatteluista, jotka olen litteroinut ja luokitellut teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistoni analyysissa olen etsinyt haastattelupuheen sisältämiä merkityksenantoja selviytymiselle. Maltillisen sosiaalisen konstruktionismin lähestymistavan ohjaamana tarkastelen haastatteluaineistoani yhteisöllisen vuoropuhelun luomuksena sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan. Aiheeni sensitiivisyyden ja käsitteen vammainen lapsi leimallisuuden vuoksi tarkastelen myös vammaisuutta maltillisen sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta.
Tutkimukseni keskeisenä tuloksena on luokittelu fokusryhmähaastatteluissa rakentuneista selviytymisstrategioista. Vanhemman selviytymisen kannalta vahvan merkityksen sai vanhemman kyky ja joustavuus omien mielikuvamalliensa muuttamiseen. Virallisen sosiaalisen tuen verkostoilta avun etsiminen rakentui vahvasti selviytymistä heikentävänä selviytymisstrategiana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön, vammaisen asiakkaan arvostavaan kohtaamiseen ja oma-aloitteeseen avun ja tuen tarjoamiseen. Vahvasti vanhempien selviytymistä tukevana selviytymisstrategiana rakentui epävirallisten sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen, erityisesti oman potilasyhdistyksen toimintaan osallistuminen.
Asiasanat: vanhempien selviytyminen, selviytymisstrategiat, resilienssi, sosiaalinen konstruktionismi, fokusryhmähaastattelut, agu
Jotta selviytymisstrategioiden merkitys vanhempien selviytymiselle tulisi ymmärrettäväksi ja näkyväksi, avaan selviytymisen prosessia käyttämäni tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Tutkimukseni empiirisen aineiston olen kerännyt vammaisten lasten vanhempien fokusryhmähaastatteluista, jotka olen litteroinut ja luokitellut teoriaohjaavan sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistoni analyysissa olen etsinyt haastattelupuheen sisältämiä merkityksenantoja selviytymiselle. Maltillisen sosiaalisen konstruktionismin lähestymistavan ohjaamana tarkastelen haastatteluaineistoani yhteisöllisen vuoropuhelun luomuksena sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissaan. Aiheeni sensitiivisyyden ja käsitteen vammainen lapsi leimallisuuden vuoksi tarkastelen myös vammaisuutta maltillisen sosiaalisen konstruktionismin näkökulmasta.
Tutkimukseni keskeisenä tuloksena on luokittelu fokusryhmähaastatteluissa rakentuneista selviytymisstrategioista. Vanhemman selviytymisen kannalta vahvan merkityksen sai vanhemman kyky ja joustavuus omien mielikuvamalliensa muuttamiseen. Virallisen sosiaalisen tuen verkostoilta avun etsiminen rakentui vahvasti selviytymistä heikentävänä selviytymisstrategiana. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin osaamista moniammatilliseen yhteistyöhön, vammaisen asiakkaan arvostavaan kohtaamiseen ja oma-aloitteeseen avun ja tuen tarjoamiseen. Vahvasti vanhempien selviytymistä tukevana selviytymisstrategiana rakentui epävirallisten sosiaalisten verkostojen hyödyntäminen, erityisesti oman potilasyhdistyksen toimintaan osallistuminen.
Asiasanat: vanhempien selviytyminen, selviytymisstrategiat, resilienssi, sosiaalinen konstruktionismi, fokusryhmähaastattelut, agu