But the New Frontier of which I speak is not a set of promises. It is a set of challenges . Uusi rajaseutu ja amerikkalaisten tehtävä presidentti John F. Kennedyn puheissa.
Viitasaari, Matti (2016)
Viitasaari, Matti
2016
Historian tutkinto-ohjelma - Degree Programme in History
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603221345
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603221345
Tiivistelmä
Pro-gradu -tutkielmassani tutkin, esiintyvätkö presidentti John F. Kennedyn puheissa tämän kampanjateemana tunnettu uusi rajaseutu (New Frontier) sekä ajatus amerikkalaisten historiallisesta tehtävästä. Amerikkalaiseen ajatteluun on kuulunut näkemys, että amerikkalaiset ovat poikkeuksellinen kansakunta, jolle on uskottu historiallinen tehtävä maailmassa. Tätä ajattelua on kutsuttu amerikkalaiseksi ekseptionalismiksi. Työssäni käyn läpi tämän ajattelun kehittymisen keskeiset kohdat puritaanien ajattelusta presidentti Wilsonin idealismiin. Ajatus eritystehtävän saaneesta kansasta juontaa 1600-luvun puritaaneilta, jotka vaikuttivat muutenkin tulevan amerikkalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin kehitykseen. Ekseptionalismin kehityksen yksi tärkeä vaihe oli 1800-luvun lopulla historioitsija Frederick Jackson Turnerin esittämä rajaseututeoria (Frontier Thesis), jonka mukaan amerikkalaisuus syntyi länteen suuntautuneen uudisasutuksen myötä rajaseudulla, missä sivistynyt ja villi maailma kohtasivat. Tästä kokemuksesta syntyi uusi amerikkalainen . Rajaseututeorian on sanottu olevan suosituin selitys amerikkalaisten oletetuille eroille esimerkiksi eurooppalaisiin verrattuna. Vuoden 1960 presidentinvaalikampanjassa uusi rajaseutu oli Kennedyn metafora Yhdysvaltojen 1960-luvulla kohtaamille haasteille.
Olen valinnut tutkimuskohteeksi Kennedyn viisi merkittävää puhetta, jotka on pidetty amerikkalaiselle yleisölle. Puheet käsittelevät sekä ulko- että sisäpolitiikkaa, joten puheista välittyy Kennedyn näkemys amerikkalaisuudesta ja amerikkalaisten roolista niin kotimassa kuin maailmanlaajuisestikin. Lähestyn tutkimustani hermeneuttisen menetelmän kautta, joten käyn läpi historiallisen kontekstin, missä puheet pidettiin ja nostan Kennedyn henkilöhistoriasta esille tutkimukseni kannalta merkityksellisiksi katsomiani asioita.
Kampanjateemana ollut uusi rajaseutu jäi presidentin puheissa vähemmälle käytölle ja tutkimissani puheissa se esiintyi ainoastaan avaruusohjelmaa käsitelleessä puheessa, jossa avaruudesta ja sen tutkimisesta tuli amerikkalaisten uusi rajaseutu. Tämä osoittaa selvän eron itse kampanjaretoriikan ja presidentillisen retoriikan välillä. Kennedyn puheissa esiintyy selvä ajatus amerikkalaisten maailmanlaajuisesta tehtävästä, joka on vapauden ja demokratian puolustaminen. Tämä nousee esille jokaisessa tutkimassani puheessa, etenkin virkaanastujaispuheessa, avaruusohjelmaa käsitelleessä puheessa sekä Kuuban kriisiä käsitelleessä puheessa. Puheessaan sodan ja rauhan kysymyksistä kesällä 1963 JFK vetosi kylmän sodan asenteiden uudelleenarvioinnin ja todellisen rauhan puolesta pyrkiessään vauhdittamaan ydinkoekieltosopimusta, ja vapaus oli läsnä myös tässä puheessa. Kansalaisoikeustilanteesta pidetty puhe käsitteli vapauden tilaa Yhdysvalloissa. Kennedy nosti mustien kansalaisoikeudet kansakunnan moraaliseksi kysymykseksi, joka oli yhtä vanha kuin Raamattu ja yhtä selkeä kuin Amerikan perustuslaki . Puheessaan Kennedy osoitti selvän ristiriidan, mikä vallitsi maassa, joka oli perustettu vapauden ja kaikkien tasa-arvon ihanteelle, mutta ylläpiti silti rotuerottelua etelävaltioissa. Puheen viesti oli, että jokaisen amerikkalaisen oli elettävä omassa elämässään maan ihanteiden edellyttämällä tavalla ja toimittava muutoksen eteen. Vapauden ihanne esiintyi puheissa erottamattomana osana amerikkalaisuutta.
Olen valinnut tutkimuskohteeksi Kennedyn viisi merkittävää puhetta, jotka on pidetty amerikkalaiselle yleisölle. Puheet käsittelevät sekä ulko- että sisäpolitiikkaa, joten puheista välittyy Kennedyn näkemys amerikkalaisuudesta ja amerikkalaisten roolista niin kotimassa kuin maailmanlaajuisestikin. Lähestyn tutkimustani hermeneuttisen menetelmän kautta, joten käyn läpi historiallisen kontekstin, missä puheet pidettiin ja nostan Kennedyn henkilöhistoriasta esille tutkimukseni kannalta merkityksellisiksi katsomiani asioita.
Kampanjateemana ollut uusi rajaseutu jäi presidentin puheissa vähemmälle käytölle ja tutkimissani puheissa se esiintyi ainoastaan avaruusohjelmaa käsitelleessä puheessa, jossa avaruudesta ja sen tutkimisesta tuli amerikkalaisten uusi rajaseutu. Tämä osoittaa selvän eron itse kampanjaretoriikan ja presidentillisen retoriikan välillä. Kennedyn puheissa esiintyy selvä ajatus amerikkalaisten maailmanlaajuisesta tehtävästä, joka on vapauden ja demokratian puolustaminen. Tämä nousee esille jokaisessa tutkimassani puheessa, etenkin virkaanastujaispuheessa, avaruusohjelmaa käsitelleessä puheessa sekä Kuuban kriisiä käsitelleessä puheessa. Puheessaan sodan ja rauhan kysymyksistä kesällä 1963 JFK vetosi kylmän sodan asenteiden uudelleenarvioinnin ja todellisen rauhan puolesta pyrkiessään vauhdittamaan ydinkoekieltosopimusta, ja vapaus oli läsnä myös tässä puheessa. Kansalaisoikeustilanteesta pidetty puhe käsitteli vapauden tilaa Yhdysvalloissa. Kennedy nosti mustien kansalaisoikeudet kansakunnan moraaliseksi kysymykseksi, joka oli yhtä vanha kuin Raamattu ja yhtä selkeä kuin Amerikan perustuslaki . Puheessaan Kennedy osoitti selvän ristiriidan, mikä vallitsi maassa, joka oli perustettu vapauden ja kaikkien tasa-arvon ihanteelle, mutta ylläpiti silti rotuerottelua etelävaltioissa. Puheen viesti oli, että jokaisen amerikkalaisen oli elettävä omassa elämässään maan ihanteiden edellyttämällä tavalla ja toimittava muutoksen eteen. Vapauden ihanne esiintyi puheissa erottamattomana osana amerikkalaisuutta.