Helsingin Sanomat osana eliittien valtarakennetta ja vuorovaikutusverkostoa hallitusohjelman julkisuudessa 2007-2015
Riihimäki, Aapo (2016)
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603211343
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603211343
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen suurinta sanomalehteä, Helsingin Sanomia, eliittivallan kontekstissa. Tutkimuksen tehtävä on selvittää, millainen vallankäyttäjä ja millainen vallankäytön areena Helsingin Sanomat on yhteiskunnassa hallitusohjelmasta käydyn julkisen keskustelun perusteella. Lisäksi tarkastelen, onko sen asemassa tapahtunut muutoksia vuosien 2007 2015 välisenä aikana, jolloin irtisanomisten vuoksi Helsingin Sanomien toimitukselliset resurssit ovat pienentyneet, mutta toimittajien katsotaan yleisesti tulleen kantaaottavimmiksi.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta. Aluksi esittelen, miten eliittiteorioissa hahmotetaan yhteiskunnan valtarakennetta ja millainen on Suomen eliittirakenne. Toisessa osassa tarkastelen tiedotusvälineiden valtaresursseja ja kartoitan, millainen on eliittien ja tiedotusvälineiden välinen valtasuhde. Esittelen myös, miten valtasuhde on muuttunut vuosien aikana ja millainen valtainstituutio Helsingin Sanomat on Suomessa.
Tutkimuksen aineistona on 713 Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia, joissa käsitellään vuosien 2007, 2011 ja 2015 hallitusohjelman sisältöä. Tutkmuksen metodina olen käyttänyt määrällistä sisällönanalyysiä, jossa aineistosta on luokiteltu erilaisia muuttujia.
Tutkimuksen tulosten mukaan Helsingin Sanomat on muuttunut julkisuuden agendan määrityksessä aiempaa itsenäisemmäksi suhteessa eliitteihin. Lisäksi lehden toimittajat ottavat jutuissa entistä useammin tulkitsevan roolin sen sijaan, että he antaisivat julkisuudessa vallan haastattelemilleen lähteille.
Tulosten perusteella Suomen valtaeliitti hallitsee suurelta osin hallitusohjelman julkisuutta Helsingin Sanomissa, mutta sen osuus kokonaisjulkisuudesta on ollut laskussa vuosien 2007 ja 2015 välisenä aikana. Sen sijaan tavallisen kansan osuus julkisuussa on selvässä nousussa. Selvästi vaikutusvaltaisin eliittiryhmä on poliittinen eliitti, mutta myös muut eliittiryhmät pääsevät julkisuuteen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osasta. Aluksi esittelen, miten eliittiteorioissa hahmotetaan yhteiskunnan valtarakennetta ja millainen on Suomen eliittirakenne. Toisessa osassa tarkastelen tiedotusvälineiden valtaresursseja ja kartoitan, millainen on eliittien ja tiedotusvälineiden välinen valtasuhde. Esittelen myös, miten valtasuhde on muuttunut vuosien aikana ja millainen valtainstituutio Helsingin Sanomat on Suomessa.
Tutkimuksen aineistona on 713 Helsingin Sanomissa julkaistua artikkelia, joissa käsitellään vuosien 2007, 2011 ja 2015 hallitusohjelman sisältöä. Tutkmuksen metodina olen käyttänyt määrällistä sisällönanalyysiä, jossa aineistosta on luokiteltu erilaisia muuttujia.
Tutkimuksen tulosten mukaan Helsingin Sanomat on muuttunut julkisuuden agendan määrityksessä aiempaa itsenäisemmäksi suhteessa eliitteihin. Lisäksi lehden toimittajat ottavat jutuissa entistä useammin tulkitsevan roolin sen sijaan, että he antaisivat julkisuudessa vallan haastattelemilleen lähteille.
Tulosten perusteella Suomen valtaeliitti hallitsee suurelta osin hallitusohjelman julkisuutta Helsingin Sanomissa, mutta sen osuus kokonaisjulkisuudesta on ollut laskussa vuosien 2007 ja 2015 välisenä aikana. Sen sijaan tavallisen kansan osuus julkisuussa on selvässä nousussa. Selvästi vaikutusvaltaisin eliittiryhmä on poliittinen eliitti, mutta myös muut eliittiryhmät pääsevät julkisuuteen.