Kuntien talousvaikeuksien ennakoiminen tunnusluvuilla
Tauriainen, Mirva (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603171339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603171339
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tutkitaan talousvaikeuksien ennakoimista kunnissa. Tutkimuksessa käytettiin yksittäisiä talouden tunnuslukuja sekä tunnuslukujoukkoa. Tutkimus on hypoteettis-deduktiivinen, kvantitatiivinen tutkimus. Teoriaosuus kartoittaa kansainvälistä talouskriisien ennakoimisen mittaamista yrityksissä sekä kunnissa. Empiirisessä osiossa sovelletaan teoriaa Suomen talouskriisikunnille. Talouskriisikunta on kunta, jolla on suuria taloudellisia ongelmia ja jonka siksi on tehtävä ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Tutkimusaineistona talouskriisikunnista ovat kriisikunnat eli valtiovarainministeriön vuosittain kuuden kriteerin perusteella nimeämät, erittäin vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat. Kuntien siirtyminen liikekirjanpitoon vuonna 1997 mahdollisti yritysten rahoituskriisien ja konkurssien tutkimuksen soveltamisen ainakin osittain myös kunnissa. Julkisen ja yksityisen sektorin taloudessa on kuitenkin eroja, jolloin yritystutkimuksen mittarit eivät suoraan sovellu käytettäväksi tutkittaessa kuntien tilannetta. Julkisen sektorin konkurssitutkimusta on lähinnä Yhdysvalloissa, missä kunnat voivat mennä konkurssiin toisin kuin Suomessa. Kuntien talousvaikeuksien tutkimusta on tehty myös Euroopassa.
Ensimmäisessä empiirisessä analyysissa tutkittiin kuntien erilaisia kulkuja talouskriisikunniksi. Vuosien 2006-2013 kriisikuntia (44 kpl) tutkittiin kriisikuntakriteereillä 4 ja 8 vuotta ennen kriisivuotta (kriisikuntakriteerit täyttyvät kaksi vuotta ennen kriisikuntavuotta). Kriisikunnat jakautuvat neljään ryhmään taloudellisten tunnuslukujen käyttäytymisen mukaan. Analyysin perusteella näyttäisi, että kriisikuntakriteereiden avulla pystytään ennakoimaan talousvaikeuksia vain osassa kunnista. Myöskään mikään yksittäinen kriisikuntakriteeri ei ole varma ennakoija mittausvuosina.
Toiseen empiiriseen analyysiin valikoitui neljä ensimmäisen analyysin ryhmiä edustavaa, keskenään erilaista kuntaa. Niitä tutkittiin yhdeksällä eri tutkimuksista sovelletulla varhaisten varoittajien tunnusluvulla. Analyysin perusteella ei löytynyt tunnuslukua, joka olisi automaattisesti ollut hyvä mittari talouskriisistä kaikissa neljässä talouskriisikunnassa kriisivuonna.
Tutkimus onnistuu kartoittamaan erilaisia teoreettisia tapoja ennakoida talousvaikeuksia kunnissa sekä testaamaan niitä empiirisesti. Tutkimus antaa eväitä kehittää Suomen kunnille talouskriisin ennakoimisjärjestelmää. Ennakoimistarkkuuden parantamiseksi taloutta mittaavien tekijöiden lisäksi olisi hyvä käyttää myös muita tekijöitä mittaavia tunnuslukuja.
Ensimmäisessä empiirisessä analyysissa tutkittiin kuntien erilaisia kulkuja talouskriisikunniksi. Vuosien 2006-2013 kriisikuntia (44 kpl) tutkittiin kriisikuntakriteereillä 4 ja 8 vuotta ennen kriisivuotta (kriisikuntakriteerit täyttyvät kaksi vuotta ennen kriisikuntavuotta). Kriisikunnat jakautuvat neljään ryhmään taloudellisten tunnuslukujen käyttäytymisen mukaan. Analyysin perusteella näyttäisi, että kriisikuntakriteereiden avulla pystytään ennakoimaan talousvaikeuksia vain osassa kunnista. Myöskään mikään yksittäinen kriisikuntakriteeri ei ole varma ennakoija mittausvuosina.
Toiseen empiiriseen analyysiin valikoitui neljä ensimmäisen analyysin ryhmiä edustavaa, keskenään erilaista kuntaa. Niitä tutkittiin yhdeksällä eri tutkimuksista sovelletulla varhaisten varoittajien tunnusluvulla. Analyysin perusteella ei löytynyt tunnuslukua, joka olisi automaattisesti ollut hyvä mittari talouskriisistä kaikissa neljässä talouskriisikunnassa kriisivuonna.
Tutkimus onnistuu kartoittamaan erilaisia teoreettisia tapoja ennakoida talousvaikeuksia kunnissa sekä testaamaan niitä empiirisesti. Tutkimus antaa eväitä kehittää Suomen kunnille talouskriisin ennakoimisjärjestelmää. Ennakoimistarkkuuden parantamiseksi taloutta mittaavien tekijöiden lisäksi olisi hyvä käyttää myös muita tekijöitä mittaavia tunnuslukuja.