Digitoitujen kulttuuriperintöaineistojen tutkimuskäyttö ja tutkijat

Abstract

Tutkielman tarkoituksena oli luoda yleiskuvaa ja ymmärrystä selvittämällä julkisvaroin digitoitujen kotimaisten kulttuuriperintöaineistojen tutkimuskäyttöä, tutkijoita ja siihen kytkeytyviä ilmiöitä. Tavoitteena oli tunnistaa digitaalisten palvelujen käyttäjäryhmiä, tutkimuskäytön ominaispiirteitä ja aineistolajeja sekä käyttäjien kokemia esteitä ja ongelmia.

Pyrkimys oli kerätä ja välittää käyttäjälähtöisiä kokemuksia sekä tutkimuksen tarpeista esille nousevia kehittämisajatuksia palveluja tuottaville muistiorganisaatioille. Ongelmanratkaisuja etsittiin tukeutumalla digitaaliseen arkistoon ja kirjastoon yhdistettyyn aiempaan tutkimukseen ja kirjallisuuteen.

Verkkokäyttöisiä digitaalisia arkisto- ja kirjastopalveluja on rakennettu jo lähes parikymmentä vuotta ja niihin on käytetty paljon taloudellisia resursseja, mutta toisaalta niiden hyödyllisyydestä tutkimukselle, käytöstä tai käyttäjistä ei ole olemassa paljoakaan tietoa. Tutkimuksen tarkastelun kohteena olivat Kansallisarkiston ja Kansalliskirjaston digitaaliset kulttuuriperintöaineistot ja niiden käyttöön saattamisen verkkopalvelut: Digitaaliarkisto (Kansallisarkisto), Digi ja Doria (Kansalliskirjaston aineistot).

Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusotetta, mikä sallii moniulotteisia ilmiön tarkasteluja tuoden esille palan tutkittavasta maailmasta. Aineisto kerättiin verkkokyselynä ja saatiin 112 vastausta. Tutkimusaineiston analyysi tehtiin tietokoneavusteisesti sisällönanalyysinä. Tekstiaineistoa luokiteltiin ja pelkistettiin teemoiksi sekä tyypeiksi. Aineistoa jäsennettiin myös kvantifioimalla vastauksia taulukoiksi.

Tuloksina selvisi, että digitaaliset kulttuuriperintöpalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat asemoituneet osaksi tietoyhteiskunnan kansalaisten jokapäiväistä elämää ja luonnollista tiedonhankintaa. Käyttö jakaantui tieteelliseen ja harrastuspohjaiseen historia-painotteiseen tutkimukseen. Suurimman käyttäjäryhmän muodostivat sukututkijat ja historia oli odotetusti tutkijoiden edustamista tieteenaloista yleisin, mutta myös muita tieteenaloja tuli esille. Aineistoja käytetään tieteellisen ja sukututkimuksen ohella opetukseen, opiskeluun, viranomaistehtävien hoitoon, harrastus- ja viihdekäyttöön. Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen tutkimuskäytöstä erottui neljä pääkäyttötyyppiä, joita olivat tutkimustoiminta, koulutus, työ ja vapaa-aika. Käyttäjät kokivat suurimpina esteinä ja ongelmina, ettei uudempia aineistoja ole digitaalisina käytettävissä, käyttörajoitukset estävät kotikäytön, puutteet haettavuudessa ja hankalat käyttöliittymät.

Tämän päivän käyttäjille digitaaliset kulttuuriperintöaineistot ilmaisina, helposti saavutettavina ja omalta koneelta käytettävinä, hyvälaatuisina korvikkeina, ovat täysin luonnollinen lähdevaranto, jota ilman ei enää tulla toimeen. Käyttäjien suurimmat odotukset kohdistuvat uudempien asiakirja-, sanomalehti- ja kartta-aineistojen digitalisointiin ja tekijänoikeusvapaiden aineistojen lisäämiseen kyseisissä verkkopalveluissa.