Olympiatulen poltteessa - Suomalaisten Kiinan-kirjeenvaihtajien työ ja sen muutos 2000-luvulla olympialaisiin valmistautuneessa Kiinassa
Väärämäki, Heidi (2016)
Väärämäki, Heidi
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603161332
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603161332
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on suomalaisten Kiinan-kirjeenvaihtajien työ ja sen muutos olympialaisiin valmistautuneessa Kiinassa. Selvitän, vaikuttiko Kiinan olympialaisiin valmistautuminen suomalaiskirjeenvaihtajien työn arkeen ja millä tavalla 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen erosi Kiinan-kirjeenvaihtajien aiemmista vuosikymmenistä. Näitä eroja hahmottelen vertaamalla oman aineistoni antia aikaisempaan Kiinan-kirjeenvaihtajista tehtyyn tutkimukseen. Tutkimusaiheeni ponnistaa Kiinan kommunistihallinnon lupauksesta parantaa kirjeenvaihtajien toimintavapauksia, kun maalle myönnettiin vuoden 2008 kesäolympialaiset.
Vastaan tutkimuskysymyksiini kymmenen suomalaisen Kiinan-kirjeenvaihtajan haastatteluiden ja kirjekyselymateriaalin pohjalta. Kirjeenvaihtajat asuivat ja työskentelivät Kiinassa tutkimusjaksoni aikana eli vuosina 2000-2008. Haastateltavien joukossa on kirjoittavia toimittajia ja televisiotoimittajia. Osa heistä oli vakituisessa työsuhteessa, osa freelancereita.
Työni tutkimuksellinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen koostu aiemmasta kirjeenvaihtajatutkimuksesta, jonka perusteella hahmottelen yleiskuvan kirjeenvaihtajan työstä ja työskentelystä sananvapautta rajoittavissa oloissa. Toisessa osassa teen historiallisen katsauksen Kiinan-kirjeenvaihtajien työhön ja työoloihin. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja kirjekyselyllä. Teemoja on neljä: Kiinan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival, työrupeama, sanavapaustilanne ja työn rajoitukset sekä erityiskysymykset eli olympialaisten vaikutus työhön ja arvio suomalaisesta Kiina-journalismista. Nämä teemat jakautuvat alateemoihin, joissa käsitellään kirjeenvaihtajien lähtökohtia, alkuunpääsyä työssä, päivärutiineita, aiheita ja ideoita, lähdekäytäntöjä, matkustamista ja liikkumista, tiedonhankinnan esteitä, sananvapaustilannetta, arkoja juttuaiheita ja työn teknisiä esteitä. Vastaan tutkimuskysymyksiini yhdistämällä teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tämän tutkielman keskeinen tulos on, että kirjeenvaihtajien perustyöarki Kiinassa muistutti niin sanottua klassista kirjeenvaihtajuutta, mutta arkea reunustivat vaativat työolot. Työolojen hankaluuden voi tiivistää kahteen osaan: Työskentely oli haastavaa, koska Kiinan toimintakulttuuri ja kieli olivat kirjeenvaihtajille vieraita, eikä niihin sisälle pääsy ollut helppoa. Toiseksi työskentelyä vaikeuttivat Kiinan valtion kirjeenvaihtajille asettamat säännöt sekä kirjeenvaihtajiin kohdistunut valvonta ja vaikutusyritykset. Kiinan olympialaisiin valmistautuminen ja kirjeenvaihtajien työn sääntöuudistukset kehittivät suomalaisten Kiinan-kirjeenvaihtajien työoloja parempaan suuntaan. Täydellisestä median vapaudesta oltiin vielä kaukana. Työolojen vapautumista voi kutsua aaltoilevaksi. Kirjeenvaihtajien työn kontrollointi jatkui edelleen, mutta sen muodot muuttuivat. Vaikutusyritysten kohteeksi joutuivat kirjeenvaihtajan sijaan entistä useammin haastateltavat ja avustajat.
Vastaan tutkimuskysymyksiini kymmenen suomalaisen Kiinan-kirjeenvaihtajan haastatteluiden ja kirjekyselymateriaalin pohjalta. Kirjeenvaihtajat asuivat ja työskentelivät Kiinassa tutkimusjaksoni aikana eli vuosina 2000-2008. Haastateltavien joukossa on kirjoittavia toimittajia ja televisiotoimittajia. Osa heistä oli vakituisessa työsuhteessa, osa freelancereita.
Työni tutkimuksellinen viitekehys rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäinen koostu aiemmasta kirjeenvaihtajatutkimuksesta, jonka perusteella hahmottelen yleiskuvan kirjeenvaihtajan työstä ja työskentelystä sananvapautta rajoittavissa oloissa. Toisessa osassa teen historiallisen katsauksen Kiinan-kirjeenvaihtajien työhön ja työoloihin. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty teemahaastatteluilla ja kirjekyselyllä. Teemoja on neljä: Kiinan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival, työrupeama, sanavapaustilanne ja työn rajoitukset sekä erityiskysymykset eli olympialaisten vaikutus työhön ja arvio suomalaisesta Kiina-journalismista. Nämä teemat jakautuvat alateemoihin, joissa käsitellään kirjeenvaihtajien lähtökohtia, alkuunpääsyä työssä, päivärutiineita, aiheita ja ideoita, lähdekäytäntöjä, matkustamista ja liikkumista, tiedonhankinnan esteitä, sananvapaustilannetta, arkoja juttuaiheita ja työn teknisiä esteitä. Vastaan tutkimuskysymyksiini yhdistämällä teoriaohjaavaa ja aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Tämän tutkielman keskeinen tulos on, että kirjeenvaihtajien perustyöarki Kiinassa muistutti niin sanottua klassista kirjeenvaihtajuutta, mutta arkea reunustivat vaativat työolot. Työolojen hankaluuden voi tiivistää kahteen osaan: Työskentely oli haastavaa, koska Kiinan toimintakulttuuri ja kieli olivat kirjeenvaihtajille vieraita, eikä niihin sisälle pääsy ollut helppoa. Toiseksi työskentelyä vaikeuttivat Kiinan valtion kirjeenvaihtajille asettamat säännöt sekä kirjeenvaihtajiin kohdistunut valvonta ja vaikutusyritykset. Kiinan olympialaisiin valmistautuminen ja kirjeenvaihtajien työn sääntöuudistukset kehittivät suomalaisten Kiinan-kirjeenvaihtajien työoloja parempaan suuntaan. Täydellisestä median vapaudesta oltiin vielä kaukana. Työolojen vapautumista voi kutsua aaltoilevaksi. Kirjeenvaihtajien työn kontrollointi jatkui edelleen, mutta sen muodot muuttuivat. Vaikutusyritysten kohteeksi joutuivat kirjeenvaihtajan sijaan entistä useammin haastateltavat ja avustajat.