Nuorisotakuu osana yritysten yhteiskuntavastuuta? Työnantajien näkemyksiä nuorten työllistämisestä palkkatuella
Kytölä, Paavo (2016)
2016
Sosiaalitieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Social Sciences
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603161329
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603161329
Tiivistelmä
Hallitus loi vuonna 2013 voimaan tulleen Nuorisotakuu-nimellä kulkevan palkkatukimallin madaltamaan työnantajien kynnystä palkata nuorta työvoimaa yrityksille maksettavan palkkatuen avulla. Nuorisotakuu on suunnattu nuorille, jotka ovat vailla työtä tai koulutusta niin, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, opiskelu-, työkokeilu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden sisällä heidän työttömäksi ilmoittautumisensa jälkeen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan työnantajien näkemyksiä heille maksettavan palkkatuen toimivuudesta ja Nuorisotakuun suhteesta yritysten yhteiskuntavastuullisuuteen. Yritysten valta myös niiden harjoittaman varsinaisen liike-elämän ulkopuolella on kasvanut niin paljon, että ei ole yhdentekevää, minkälaiseksi yritykset itse oman roolinsa mieltävät. Yritysten omat perusarvot ovat nousseet pohdintaan myös Suomessa.
Yhteiskuntavastuu ja sen ymmärtäminen ovat vahvasti kontekstisidonnaisia eli asiayhteyteen sidottuja asioita. Siten ei ole mielekästä pyrkiä määrittämään yhteiskuntavastuun sisältöjä, vaan ennemmin on ymmärrettävä yhteiskuntavastuu eri konteksteissa. Yritysten valta myös niiden harjoittaman varsinaisen liike-elämän ulkopuolella on kasvanut niin paljon, että ei ole yhdentekevää, minkälaiseksi yritykset itse oman roolinsa näkevät. Ulkopuolelle yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy osallistumisena yhteiskunnan ja lähiympäristön kehittämiseen, joka konkretisoituu sen suhtautumisena sidosryhmiinsä. Yhteiskunnan sijoittaessa resursseja nuoriin yrityksille maksettavan palkkatuen muodossa voidaan tällöin myös yrityksiltä odottaa vastavuoroisuutta.
Tässä tutkimuksessa teoreettisina viitekehyksinä ovat yritysten yhteiskuntavastuun käsite ja sidosryhmäteoria. Yritysten yhteiskuntavastuu on käsitteenä laaja, kompleksinen ja koko ajan kehittyvä. Nuorisotakuun kautta palkkatuettuja nuoria tarkastellaan yritysten sidosryhmänä. Sidosryhmäteorian mukaan yritysten olemassaolo toteutuu vuorovaikutuksessa ja transaktiossa yrityksen sidosryhmien kanssa. Yrityksen tulee toimia niin, että pidemmällä aikavälillä kaikki sidosryhmät pysyvät tyytyväisenä toteutuneeseen vaihtosuhteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin Pirkanmaalaisista mikro- ja pienyrityksistä teemahaastattelumenetelmää hyödyntäen.
Vastaukset osoittavat, että työnantajat ovat kokeneet palkkatuen yrityksen kannalta hyödylliseksi ja positiiviseksi erityisesti palkkatuen taloudellisen merkityksen takia. Palkkatukea pidettiin myös rekrytointiprosessia joustavoittavana työkaluna. Hyvän yrityksen yhteiskuntavastuun ei nähty vaativan aktiivista toimijuutta, vaan yhteiskuntavastuun nähtiin sisältyvän verojen ja pakollisten maksujen hoitoon. Tuloksista selviää myös, että nuoria ei nähty täysivaltaisina työyhteisön jäseninä tai sidosryhmänä tukijakson aikana. Sosiaalisen toimijuuden nähtiin kulminoituivan yrityksen sisäisiin henkilöihin ja heidän arvomaailmaansa ja tekoihinsa.
Yhteiskuntavastuu ja sen ymmärtäminen ovat vahvasti kontekstisidonnaisia eli asiayhteyteen sidottuja asioita. Siten ei ole mielekästä pyrkiä määrittämään yhteiskuntavastuun sisältöjä, vaan ennemmin on ymmärrettävä yhteiskuntavastuu eri konteksteissa. Yritysten valta myös niiden harjoittaman varsinaisen liike-elämän ulkopuolella on kasvanut niin paljon, että ei ole yhdentekevää, minkälaiseksi yritykset itse oman roolinsa näkevät. Ulkopuolelle yrityksen sosiaalinen vastuu näkyy osallistumisena yhteiskunnan ja lähiympäristön kehittämiseen, joka konkretisoituu sen suhtautumisena sidosryhmiinsä. Yhteiskunnan sijoittaessa resursseja nuoriin yrityksille maksettavan palkkatuen muodossa voidaan tällöin myös yrityksiltä odottaa vastavuoroisuutta.
Tässä tutkimuksessa teoreettisina viitekehyksinä ovat yritysten yhteiskuntavastuun käsite ja sidosryhmäteoria. Yritysten yhteiskuntavastuu on käsitteenä laaja, kompleksinen ja koko ajan kehittyvä. Nuorisotakuun kautta palkkatuettuja nuoria tarkastellaan yritysten sidosryhmänä. Sidosryhmäteorian mukaan yritysten olemassaolo toteutuu vuorovaikutuksessa ja transaktiossa yrityksen sidosryhmien kanssa. Yrityksen tulee toimia niin, että pidemmällä aikavälillä kaikki sidosryhmät pysyvät tyytyväisenä toteutuneeseen vaihtosuhteeseen. Tutkimusaineisto kerättiin Pirkanmaalaisista mikro- ja pienyrityksistä teemahaastattelumenetelmää hyödyntäen.
Vastaukset osoittavat, että työnantajat ovat kokeneet palkkatuen yrityksen kannalta hyödylliseksi ja positiiviseksi erityisesti palkkatuen taloudellisen merkityksen takia. Palkkatukea pidettiin myös rekrytointiprosessia joustavoittavana työkaluna. Hyvän yrityksen yhteiskuntavastuun ei nähty vaativan aktiivista toimijuutta, vaan yhteiskuntavastuun nähtiin sisältyvän verojen ja pakollisten maksujen hoitoon. Tuloksista selviää myös, että nuoria ei nähty täysivaltaisina työyhteisön jäseninä tai sidosryhmänä tukijakson aikana. Sosiaalisen toimijuuden nähtiin kulminoituivan yrityksen sisäisiin henkilöihin ja heidän arvomaailmaansa ja tekoihinsa.