Kaupunkivaltio ideaalivaltiona - Tutkimuskohteena Etelä-Pohjanmaa
Rajala, Antti (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603111313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603111313
Tiivistelmä
Tutkimuksessa pyritään luomaan kaupunkivaltioiden ideaalivaltiotyyppejä, joiden avulla tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevia kaupunkeja. Kaupunkivaltion teemalla pyritään tarkastelemaan kaupunkia itsenäisempänä alueena suhteessa valtioon. Tutkimuksessa pohditaan luotujen ideaalimallien toimivuutta, sekä niiden tuottamaa lisäarvoa.
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelututkimuksella viidestä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta kaupungista. Kysymysasettelu on muotoutunut tässä tutkimuksessa luotujen ideaalivaltiomallien muuttujien perusteella, jotka ovat demokratia, hallitus, hallitsija, lainsäädäntö, sekä kaupunkivaltion asema. Näiden muuttujien perusteella on pyritty selvittämään kaupunkien suhtautumista kyseisiin arvoihin, sekä mahdollisia näihin johtavia kehityssuuntia.
Tutkimuksessa on käytetty kahta tutkimusmetodia. Tutkimuksessa esiintyvät ideaalivaltiomallit on luotu skenaariomenetelmän keinoin, luoden teoreettisen sisällön perusteella muuttujia, josta on rakennettu tulevaisuuskuvia. Tulevaisuuskuvien perusteella on rakennettu neljä erilaista kaupunkivaltioiden ideaalivaltiota, jotka ovat kaupunkivaltio itsenäisenä valtiona, nykytilan omaksuva kaupunkivaltio, kaupunkivaltio liittovaltiona, sekä kaupunkivaltio metropolina. Ideaalivaltioiden perusteella toteutetun haastattelun yhteydessä on sovellettu grounded theory -menetelmää.
Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kaksi haastatteluiden täydentämää kaupunkivaltioiden ideaalivaltiomallia. Ensimmäinen näistä ideaalivaltiomalleista kuvaa ideaalitilaa, kun taas toinen todennäköistä kaupunkien kehityssuuntaa. Kaupunkien toiveet ja kehityssuunnat vaikuttavat eroavan toisistaan, joskin muun muassa normipurun osalta on luvassa tuloksia. Ideaalissa tilanteessa kaupunkivaltio toimii valtiomaisena osana, päättäen itse kaupunkivaltion alueella tapahtuvista asioista. Ainoastaan ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, sekä valuuttaan liittyvät järjestelyt tapahtuvat korkeammalla valtiotasolla. Todellista kehityssuuntaa vastaavassa kaupunkivaltiossa taas jäljitellään perinteistä kaupunkimuotoa, joskin autonomiaa on pyritty lisäämään.
Ideaalimallien luonnin yhteydessä voidaan päätellä, että kaupungeilla ja kunnilla on olemassa erimielisyyksiä. Erimielisyydet näkyvät erityisesti siinä, miten kaupungin tulisi järjestää valtion sille osoittamat tehtävät. Kaupunkien osalta on nähtävissä kaipuuta siihen, että se saisi paremmin järjestää toimintaansa oman alueensa sisällä. Kaupunkivaltiot mahdollistavat paikallisten olosuhteiden huomioimisen. Ne pitävät huolen palveluiden, sekä päätöksenteon läheisyydestä, tukevat paikallista osallistumista, sekä tarjoavat ympäristön paikallisten innovaatioiden muotoutumiselle
Tutkimusaineisto on kerätty haastattelututkimuksella viidestä Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevasta kaupungista. Kysymysasettelu on muotoutunut tässä tutkimuksessa luotujen ideaalivaltiomallien muuttujien perusteella, jotka ovat demokratia, hallitus, hallitsija, lainsäädäntö, sekä kaupunkivaltion asema. Näiden muuttujien perusteella on pyritty selvittämään kaupunkien suhtautumista kyseisiin arvoihin, sekä mahdollisia näihin johtavia kehityssuuntia.
Tutkimuksessa on käytetty kahta tutkimusmetodia. Tutkimuksessa esiintyvät ideaalivaltiomallit on luotu skenaariomenetelmän keinoin, luoden teoreettisen sisällön perusteella muuttujia, josta on rakennettu tulevaisuuskuvia. Tulevaisuuskuvien perusteella on rakennettu neljä erilaista kaupunkivaltioiden ideaalivaltiota, jotka ovat kaupunkivaltio itsenäisenä valtiona, nykytilan omaksuva kaupunkivaltio, kaupunkivaltio liittovaltiona, sekä kaupunkivaltio metropolina. Ideaalivaltioiden perusteella toteutetun haastattelun yhteydessä on sovellettu grounded theory -menetelmää.
Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kaksi haastatteluiden täydentämää kaupunkivaltioiden ideaalivaltiomallia. Ensimmäinen näistä ideaalivaltiomalleista kuvaa ideaalitilaa, kun taas toinen todennäköistä kaupunkien kehityssuuntaa. Kaupunkien toiveet ja kehityssuunnat vaikuttavat eroavan toisistaan, joskin muun muassa normipurun osalta on luvassa tuloksia. Ideaalissa tilanteessa kaupunkivaltio toimii valtiomaisena osana, päättäen itse kaupunkivaltion alueella tapahtuvista asioista. Ainoastaan ulkopolitiikka, turvallisuuspolitiikka, sekä valuuttaan liittyvät järjestelyt tapahtuvat korkeammalla valtiotasolla. Todellista kehityssuuntaa vastaavassa kaupunkivaltiossa taas jäljitellään perinteistä kaupunkimuotoa, joskin autonomiaa on pyritty lisäämään.
Ideaalimallien luonnin yhteydessä voidaan päätellä, että kaupungeilla ja kunnilla on olemassa erimielisyyksiä. Erimielisyydet näkyvät erityisesti siinä, miten kaupungin tulisi järjestää valtion sille osoittamat tehtävät. Kaupunkien osalta on nähtävissä kaipuuta siihen, että se saisi paremmin järjestää toimintaansa oman alueensa sisällä. Kaupunkivaltiot mahdollistavat paikallisten olosuhteiden huomioimisen. Ne pitävät huolen palveluiden, sekä päätöksenteon läheisyydestä, tukevat paikallista osallistumista, sekä tarjoavat ympäristön paikallisten innovaatioiden muotoutumiselle