Moniammatillisen päiväkotihenkilöstön käsityksiä varhaiskasvatuksen perustehtävästä
Tammela, Roosa (2016)
Tammela, Roosa
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603111311
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603111311
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää moniammatillisen päiväkotihenkilöstön käsityksiä varhaiskasvatuksen perustehtävästä. Tarkastelukohteena olivat päiväkotien kasvatusvastuullinen henkilöstö eli lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Kasvatusvastuullisen henkilöstön koulutukset ovat keskenään erilaiset ja samoilla ammattinimikkeillä voidaan työskennellä monilla eri koulutustaustoilla. Lasten hoidosta ja kasvatuksesta vastaavilla lastenhoitajilla voi olla lastenhoitajan, päivähoitajan tai lähihoitajan koulutus. Lastenhoitajan tehtäviin ovat kelpoisia myös lastenohjaajakoulutuksen suorittaneet henkilöt. Opetuksesta ja kasvatuksesta vastaavat lastentarhanopettajat ovat voineet valmistua yliopistosta tai vanhamuotoisesta lastentarhanopettajaopistosta. Lastentarhanopettajina voivat työskennellä myös ammattikorkeakoulusta valmistuneet sosionomit sekä opistoasteisen koulutuksen saaneet sosiaalikasvattajat. Lastentarhanopettajat ovat saaneet pedagogisopetuksellisen koulutuksen, kun taas lastenhoitajat, sosionomit ja sosiaalikasvattajat ovat saaneet sosiaalishoidolliseen puoleen painottuvan koulutuksen.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä varhaiskasvatuksen perustehtävää tarkasteltiin varhaiskasvatuksen historian, nykyhetken sekä ohjaavien asiakirjojen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös suomalaisen varhaiskasvatuksen sisäistä moniammatillisuutta.
Tutkimuksen aineisto hankittiin erään eteläsuomalaisen kaupungin neljästä eri päiväkodista avoimella kyselyllä. Vastanneita ammattiryhmiä olivat lastentarhanopettajat, sosionomit, lastenhoitajat, päivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Myös aineiston analysointi toteutettiin fenomenografisella aineistonanalyysillä, johon keskeisenä kuuluvat vastaajien käsitykset tutkittavasta ilmiöstä ja näiden käsitysten kääntäminen eri kategorioiksi vastauksissa usein toistuvien ilmausten eli merkitysyksiköiden perusteella. Moniammatillisen päiväkotihenkilöstön käsitykset varhaiskasvatuksen perustehtävästä voitiin jakaa kolmeen kategoriaan, joita olivat perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvä perustehtävä, yhteistyö muiden tahojen kanssa sekä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvä perustehtävä. Kategorioita tarkasteltiin horisontaalisessa eli samanarvoisessa suhteessa toisiinsa.
Kerätyn aineiston pohjalta voitiin todeta, että moniammatillisella päiväkotihenkilöstöllä on hyvin yhteneväiset käsitykset varhaiskasvatuksen perustehtävästä. Eri ammattiryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia siinä, millaisena perustehtävä nähtiin. Varhaiskasvatuksen perustehtävä nähtiin kolmijakoisena, jossa toisaalta yhdistyivät tiivis yhteistyö perheiden ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa sekä toisaalta lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva, pedagoginen toiminta. Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että yhteinen työ lasten parhaaksi tuottaa myös yhteisiä käsityksiä varhaiskasvatuksen perustehtävästä henkilöstön moninaisista koulutuksista huolimatta.
Moniammatillisen henkilöstön yhteneväiset käsitykset varhaiskasvatuksen perustehtävästä liittyvät varhaiskasvatuksen laatuun. Erilaisista koulutustaustoista huolimatta moniammatillisen päiväkotihenkilöstön tulee löytää yhteinen perustehtäväkäsitys, jotta kaikille lapsille voidaan taata laadukas, oppimista ja kasvua tukeva varhaiskasvatus.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä varhaiskasvatuksen perustehtävää tarkasteltiin varhaiskasvatuksen historian, nykyhetken sekä ohjaavien asiakirjojen näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin myös suomalaisen varhaiskasvatuksen sisäistä moniammatillisuutta.
Tutkimuksen aineisto hankittiin erään eteläsuomalaisen kaupungin neljästä eri päiväkodista avoimella kyselyllä. Vastanneita ammattiryhmiä olivat lastentarhanopettajat, sosionomit, lastenhoitajat, päivähoitajat, lähihoitajat ja lastenohjaajat. Tutkimus oli laadullinen tutkimus ja siinä käytettiin fenomenografista lähestymistapaa. Myös aineiston analysointi toteutettiin fenomenografisella aineistonanalyysillä, johon keskeisenä kuuluvat vastaajien käsitykset tutkittavasta ilmiöstä ja näiden käsitysten kääntäminen eri kategorioiksi vastauksissa usein toistuvien ilmausten eli merkitysyksiköiden perusteella. Moniammatillisen päiväkotihenkilöstön käsitykset varhaiskasvatuksen perustehtävästä voitiin jakaa kolmeen kategoriaan, joita olivat perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvä perustehtävä, yhteistyö muiden tahojen kanssa sekä lapsen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvä perustehtävä. Kategorioita tarkasteltiin horisontaalisessa eli samanarvoisessa suhteessa toisiinsa.
Kerätyn aineiston pohjalta voitiin todeta, että moniammatillisella päiväkotihenkilöstöllä on hyvin yhteneväiset käsitykset varhaiskasvatuksen perustehtävästä. Eri ammattiryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia siinä, millaisena perustehtävä nähtiin. Varhaiskasvatuksen perustehtävä nähtiin kolmijakoisena, jossa toisaalta yhdistyivät tiivis yhteistyö perheiden ja erilaisten yhteistyötahojen kanssa sekä toisaalta lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukeva, pedagoginen toiminta. Tulosten pohjalta voitiin päätellä, että yhteinen työ lasten parhaaksi tuottaa myös yhteisiä käsityksiä varhaiskasvatuksen perustehtävästä henkilöstön moninaisista koulutuksista huolimatta.
Moniammatillisen henkilöstön yhteneväiset käsitykset varhaiskasvatuksen perustehtävästä liittyvät varhaiskasvatuksen laatuun. Erilaisista koulutustaustoista huolimatta moniammatillisen päiväkotihenkilöstön tulee löytää yhteinen perustehtäväkäsitys, jotta kaikille lapsille voidaan taata laadukas, oppimista ja kasvua tukeva varhaiskasvatus.