Oksitosiinin vaikutus vauvojen kasvonilmeiden havaitsemiseen äideillä

Abstract

Kasvonilmeet ovat yksi vauvan tärkeimpiä keinoja viestiä tarpeitaan ja saada aikuiselta tarvittava huolenpito. Oksitosiini on hormoni ja välittäjäaine, joka yhdistetään kiinteästi vanhemman sensitiivisyyteen, eli herkkyyteen havaita lapsensa tarpeet ja huolehtia niistä tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi oksitosiini on osallisena useissa muissa lisääntymiseen ja jälkeläisten hyvinvointiin liittyvissä toiminnoissa, kuten synnytyksessä ja imetyksessä. Oksitosiini liitetään erityisesti sosiaaliseen käyttäytymiseen, ja sen on havaittu olevan yhteydessä kasvonilmeiden parempaan tunnistamiseen. Erityisesti äideille negatiivisten kasvonilmeiden tehokas havaitseminen saattaa olla tärkeää, jotta he osaavat tunnistaa merkkejä hädästä ja suojella lastaan.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten nenän kautta annettu oksitosiini vaikuttaa äitien nopeuteen havaita emotionaalisia vauvojen ja aikuisten kasvonilmeitä. Vauvan kasvonilmeiden nopean havaitsemisen voidaan ajatella parantavan äidin sensitiivisyyttä, ja edistävän näin äidin kykyä huolehtia lapsestaan. Tutkimukseen osallistui 15 äitiä, joilla oli noin vuoden ikäinen lapsi. Kaikki äidit tutkittiin kaksi kertaa. Tutkimuksessa käytettiin kaksoissokkoasetelmaa, jossa äideille annettiin toisella tutkimuskerralla nenäsumutteena oksitosiinia ja toisella lumevalmistetta. Tutkimus toteutettiin Continuous flash suppression -menetelmällä (CFS), jonka avulla voidaan tutkia hyvin aikaista kasvojen prosessointia. Tehtävässä äideille esitettiin toiseen silmään emotionaalinen kasvokuva ja toiseen silmään peiteärsyke. Ensin peiteärsyke esti kasvokuvan näkemisen, mutta peiteärsykkeen kontrastia laskettiin asteittain, jolloin kasvokuvan havaitseminen helpottui vähitellen. Kun äiti pystyi havaitsemaan kasvot, hänen tuli mahdollisimman nopeasti nuolinäppäintä painamalla määritellä, kummalla puolella ruutua kasvot sijaitsevat. Nämä reaktioajat toimivat kasvojen havaitsemisen nopeuden mittarina. Hypoteesina oletettiin, että nenäsumutteena annettu oksitosiini vaikuttaa kasvonilmeiden havaitsemiseen äideillä niin, että vauvojen negatiiviset kasvonilmeet havaitaan kaikkein nopeimmin silloin, kun äiti on saanut nenäsuihkeena oksitosiinia.

Tutkimuksessa ei saatu hypoteesien mukaisia tuloksia. Oksitosiinin ei havaittu vaikuttavan reaktioaikoihin missään tilanteessa. Vain ilmeen valenssin havaittiin vaikuttavan reaktioaikoihin niin, että iloiset kasvonilmeet havaittiin nopeammin kuin surulliset kasvonilmeet. Tulosten perusteella on mahdollista, että oksitosiinilla ei ole vaikutusta vielä aikaiseen havaitsemisen tason prosessointiin. Sen sijaan se saattaa vaikuttaa myöhempiin tiedonkäsittelyn vaiheisiin, kuten kasvonilmeiden tunnistamiseen. Myös äitien yksilölliset ominaisuudet ja kokemushistoria saattoivat vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Lisäksi pieni otoskoko voi olla tuloksiin vaikuttava tekijä. Tutkimus oksitosiinin vaikutuksista kasvojen nopeaan havaitsemiseen antaa lisää tietoa siitä, mihin tiedonkäsittelyn vaiheisiin oksitosiini vaikuttaa. Lisäksi tieto oksitosiinin yhteyksistä äidin sosioemotionaaliseen prosessointiin voi auttaa varhaista vuorovaikutusta tukevien interventioiden kohdistamisessa ja toteuttamisessa.