Keskijohto muutoksen toteuttajana valtion hallinnossa - kokemuksia radikaalin muutoksen toteutuskonseptista
Lautala, Jouni (2016)
2016
Hallintotieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Administrative Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091308
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää julkisen hallinnon keskijohdon toimia radikaalin muutoksen toteuttajana. Tavoitteena on saada tietoa, kuinka keskijohto asemoitui osana paikallisen tulosyksikön muutosprosessia, sekä siitä, kuinka toteutettu muutoksen suunnittelu- ja tiedotuskulttuuri vaikutti keskijohdon muutostyöhön. Tutkimuksessa paneudutaan myös siihen, miten toteutettu muutoskonsepti vaikutti paikallisen tulosyksikön sisäiseen diskurssiin ja mikä vaikutus sillä oli keskijohdon toimintaan muutoksen toteuttajana. Suoritin lisäksi vertailua diskurssin jakolinjoista työntekijöiden ja keskijohdon näkökulmasta. Tutkimuskysymykset ovat: Mikä oli keskijohdon asema muutosprosessissa? Miten organisaatiossa toteutettu tiedotuskulttuuri vaikutti keskijohdon työskentelyyn muutosprosessin aikana? Vaikuttiko muutoksen toteutustapa keskijohdon organisaatiopuheeseen tai johtamisviestintään lähiesimiehen, alaisten tai organisaation muiden toimijoiden kanssa? Mikä vaikutus tehdyllä muutoksen toteutuskonseptilla oli keskijohdon toimintaan muutoksen toteuttajina?
Tutkimus on tehty kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto hankittiin toteuttamalla narratiiviset teemahaastattelut kevään 2015 aikana. Tutkimukseen haastateltiin lakkautetun valtion hallinnossa toimineen paikallisen tulosyksikön viittä keskijohdon edustajaa, joilla oli tehtävästä riippuen 2 50 alaista. Olen rajannut yksikön johdon tutkimuksen ulkopuolelle. Olen myös konvertoinut tutkittavana olevan julkisen hallinnon alan organisaation geneeriseksi, syynä on paikallisen tulosyksikön sensitiivinen luonne. Aineiston analyysissä käytin fenomenografista analyysimenetelmää, jossa keskijohdon kokemukset jäsenneltiin kuvauskategorioiksi tutkimuskysymysten perusteella.
Tutkimustulosten mukaan keskijohdolla ei ollut vaikutusmahdollisuutta radikaalissa muutoksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuneeseen yksikön henkilöstön uudelleen sijoittamiseen. Tämä asetti keskijohdon ja työntekijät samalle tasolle, jolloin keskijohdon hierarkkinen asemoituminen oli ristiriidassa organisaatiorakenteen suhteen. Tulosyksikön keskijohdon kannalta radikaalin muutoksen inkrementaalinen prosessi muodosti heille oman työnkuvan kannalta fataalin ongelman. Keskijohdon edustajat kokivat johtamistoiminnassaan voimattomuutta tietämättömyyden edessä. Heidän oma adaptoitumisensa muutokseen aiheutti heille henkistä kuormaa varsinkin, kun muutoksen toteuttamiskonseptin perusteiden tarkoitus jäi heille henkilökohtaisesti avoimeksi. Jatkuva toiminnan tehostaminen näyttää johtavan julkisissa organisaatioissa tulevaisuudessa radikaaleihin toimenpiteisiin. Jatkotutkimusta ajatellen kohteeksi voi ottaa samankaltaisen yksikön keskijohdon radikaalissa muutoksessa eri julkisen hallinnon sektoreilla. Erilaiset organisaatiorakenteet ja työn substanssin diversiteetti voi tuoda sellaisia eroja esiin, mistä voisi syntyä vertailupohjaa keskijohdon kokemuksille radikaalista muutoksesta julkisella sektorilla.
Tutkimus on tehty kvalitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto hankittiin toteuttamalla narratiiviset teemahaastattelut kevään 2015 aikana. Tutkimukseen haastateltiin lakkautetun valtion hallinnossa toimineen paikallisen tulosyksikön viittä keskijohdon edustajaa, joilla oli tehtävästä riippuen 2 50 alaista. Olen rajannut yksikön johdon tutkimuksen ulkopuolelle. Olen myös konvertoinut tutkittavana olevan julkisen hallinnon alan organisaation geneeriseksi, syynä on paikallisen tulosyksikön sensitiivinen luonne. Aineiston analyysissä käytin fenomenografista analyysimenetelmää, jossa keskijohdon kokemukset jäsenneltiin kuvauskategorioiksi tutkimuskysymysten perusteella.
Tutkimustulosten mukaan keskijohdolla ei ollut vaikutusmahdollisuutta radikaalissa muutoksessa tärkeimmäksi asiaksi muodostuneeseen yksikön henkilöstön uudelleen sijoittamiseen. Tämä asetti keskijohdon ja työntekijät samalle tasolle, jolloin keskijohdon hierarkkinen asemoituminen oli ristiriidassa organisaatiorakenteen suhteen. Tulosyksikön keskijohdon kannalta radikaalin muutoksen inkrementaalinen prosessi muodosti heille oman työnkuvan kannalta fataalin ongelman. Keskijohdon edustajat kokivat johtamistoiminnassaan voimattomuutta tietämättömyyden edessä. Heidän oma adaptoitumisensa muutokseen aiheutti heille henkistä kuormaa varsinkin, kun muutoksen toteuttamiskonseptin perusteiden tarkoitus jäi heille henkilökohtaisesti avoimeksi. Jatkuva toiminnan tehostaminen näyttää johtavan julkisissa organisaatioissa tulevaisuudessa radikaaleihin toimenpiteisiin. Jatkotutkimusta ajatellen kohteeksi voi ottaa samankaltaisen yksikön keskijohdon radikaalissa muutoksessa eri julkisen hallinnon sektoreilla. Erilaiset organisaatiorakenteet ja työn substanssin diversiteetti voi tuoda sellaisia eroja esiin, mistä voisi syntyä vertailupohjaa keskijohdon kokemuksille radikaalista muutoksesta julkisella sektorilla.