Kannattaako riski? Verovelvollisen päätös osallistumisesta veronkiertoon harmaan talouden markkinoilla
Viteli, Teresa (2016)
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-03-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091305
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091305
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on tarkastella harmaan talouden markkinoita, jossa veronkierto on tunnustettu ongelma ja yhteiskunnalliseen hyvinvointiin alentavasti vaikuttava tekijä. Veronkiertoa esiintyy, koska yksittäisen verovelvollisen tasolla on se voi olla jopa kannattavaa. Kaikki verovelvolliset eivät kuitenkaan kierrä veroa, jolloin kustannukset vyöryvät tunnollisille verovelvollisille. Mikä saa yksittäisen verovelvollisen osallistumaan harmaan talouden toimintaan?
Verovelvollisen valintaongelmaa lähestytään esittelemällä veronkiertoteorian perusmallina pidetty Allinghamin ja Sandmon malli vuodelta 1972. Siinä verovelvollisen valintaa mallinnetaan uhkapelimallina, jossa yksilö valitsee sellaisen määrän ilmoitettavia tuloja, että on valmis kantamaan riskin siitä, jos veronkierrosta jää kiinni. Tässä valintamuuttujana toimivat verovelvollisen tulot. Tutkielmassa esitellään myös Yitzhakin tulos vuodelta 1974, joka on osittain ristiriitainen A -S-mallin esittämien tuloksien kanssa veroasteen vaikutuksesta veronkiertoon. Ongelmaa tutkitaan huomioimalla myös työn tarjontapäätös, jolloin työmarkkinat jaetaan rehellisiin ja epärehellisiin verovelvollisiin. Lisäksi luodaan myös katsaus siihen miten yhteiskunta, jossa verovelvollinen elää vaikuttaa tämän päätöksentekoon. Voidaanko verovelvollista pitää rationaalisena hyödyn maksimoijana vai täytyykö esimerkiksi yhteiskunnalliset normit ottaa huomioon valintapäätöstä tehdessä?
Verovelvollisen käyttäytymisestä ei voida saada yksiselitteisiä tuloksia, jolloin harmaan talouden torjuntaan ja ennaltaehkäisevään työhön on erityisesti kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä allokoimaan julkisen vallan käytössä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi tehtyjen verotarkastusten osalta.
Verovelvollisen valintaongelmaa lähestytään esittelemällä veronkiertoteorian perusmallina pidetty Allinghamin ja Sandmon malli vuodelta 1972. Siinä verovelvollisen valintaa mallinnetaan uhkapelimallina, jossa yksilö valitsee sellaisen määrän ilmoitettavia tuloja, että on valmis kantamaan riskin siitä, jos veronkierrosta jää kiinni. Tässä valintamuuttujana toimivat verovelvollisen tulot. Tutkielmassa esitellään myös Yitzhakin tulos vuodelta 1974, joka on osittain ristiriitainen A -S-mallin esittämien tuloksien kanssa veroasteen vaikutuksesta veronkiertoon. Ongelmaa tutkitaan huomioimalla myös työn tarjontapäätös, jolloin työmarkkinat jaetaan rehellisiin ja epärehellisiin verovelvollisiin. Lisäksi luodaan myös katsaus siihen miten yhteiskunta, jossa verovelvollinen elää vaikuttaa tämän päätöksentekoon. Voidaanko verovelvollista pitää rationaalisena hyödyn maksimoijana vai täytyykö esimerkiksi yhteiskunnalliset normit ottaa huomioon valintapäätöstä tehdessä?
Verovelvollisen käyttäytymisestä ei voida saada yksiselitteisiä tuloksia, jolloin harmaan talouden torjuntaan ja ennaltaehkäisevään työhön on erityisesti kiinnitettävä huomiota ja pyrittävä allokoimaan julkisen vallan käytössä olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi tehtyjen verotarkastusten osalta.