Julkinen taide kaupunkimaisemassa: Seinämaalausten merkitykset Lappeenrannassa ja Porissa

Abstract

Lappeenrannassa toteutettiin jo puretun Tapanaisen talon päätyseinään Hirvi ja karhu vaakunakahvilla -teos vuonna 2012. Porista löytyvät puolestaan abstrakti kaupunkielä-mää kuvaava maalaus nimeltään 657 liikekulman päädyssä ja postitalon julkisivun peittävä luovaa ideointiprosessia kuvaava teos. Katutaiteeksi lukeutuvat seinämaalaukset ilmentävät alakulttuuria, mutta ne lukeutuvat myös virallisen julkisen taiteen muodoksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ensimmäisiä katutaiteeksi luettavia seinämaalauksia osana Lappeenrannan ja Porin kaupunkimaisemaa.

Tutkimuksen keskeinen aineisto muodostuu seinämaalauksista itsestään. Niitä analysoidaan ikonografisen menetelmän avulla osana visuaalista, kulttuurista ja historiallista kaupunkimaisemaa. Kyseisessä menetelmässä visuaalinen tulkintaprosessi etenee kolmivaiheisen mallin mukaisesti, jonka ensimmäisessä vaiheessa aineisto kuvaillaan arkitiedon varassa. Toisessa vaiheessa kuvailu etenee analyysiksi, jolloin visuaalisen aineiston aihe ja symboliikka nousevat keskeisiksi elementeiksi. Silloin seinämaalaukset yhdistyvät erilaisiin kulttuurisiin konteksteihin. Lopuksi analyysi syventyy tulkinnaksi, jolloin aineistosta paljastetaan niiden taustalta löytyviä syvempiä asenteita tai arvoja. Tässä vaiheessa seinämaalauksia käsitellään ajallisena ilmiönä. Seinämaalausprosesseihin liittyvien toimijoiden haastattelut ja seinämaalauksista kirjoitetut sanomalehtiartikkelit tarjoavat tietoa ikonografisen analyysin ja tulkinnan tueksi.

Tutkimuksen tulokset osoittavat seinämaalausten muokkaavan Lappeenrannan ja Porin kaupunkimaisemaa monin eri tavoin. Ne ovat muuttaneet kaupunkien visuaalista kaupunkikuvaa sekä väliaikaisesti että pysyvästi. Karjalan vaakunaa mukailevan aiheensa myötä Lappeenrannan seinämaalaus sopii paikalliseen kontekstiin ja liittyy alueella käytävään paikkaidentiteettikeskusteluun. Porissa seinämaalauksia ovat tuottaneet merkittävät yksityiset ja julkiset organisaatiot yhteistyössä nimekkäiden taiteilijoiden kanssa, mistä johtuen muraalit ovat herättäneet uudenlaisia kysymyksiä maalausten syntymisen taustalla vaikuttavista ilmiöistä. Joka tapauksessa seinämaalaukset ilmentävät uudenlaista kaupunkikulttuuria, ja niitä tulisi tarkastella ennen kaikkea taiteena. Niillä on kuitenkin nähty olevan hyödyntämätöntä potentiaalia esimerkiksi kaupunkikulttuurin edistämiseen ja aluemarkkinointiin liittyvissä tarkoituksissa.

Ajantasaiselle ja suomalaisia kaupunkeja laajemmin kattavalle muraalitutkimukselle olisi tilausta, sillä aihetta on tutkittu vielä suhteellisen vähän. Tulevissa seinämaalauksia käsittelevissä tutkimuksissa aineistoksi soveltuisivat esimerkiksi kaupunkilaisten haastattelut tai asenneilmapiirin muutos katutaidetta kohtaan. Toisaalta uudenlainen kaupunkikulttuuri laajempana ilmiönä tarjoaisi monenlaista tarttumapintaa, jolloin tutkimukseen voisi yhdistää esimerkiksi valtanäkökulman.