Omistautunut, innostunut, ammattitaitoinen ja kuormittunut opettaja. Luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä luokanopettajan työn kuormittavuudesta ja luokanopettajakoulutuksen valmistavuudesta työelämän haasteisiin
Laakso, Katariina (2016)
Laakso, Katariina
2016
Kasvatustieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden yksikkö - School of Education
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091302
Tiivistelmä
Luokanopettajan työ sisältää monia yleisesti tunnustettuja kuormitustekijöitä. Tässä tutkimuksessa perehdytään niihin tarkastellen ensimmäisen vuoden (n=10) ja maisterivaiheen (n=18) luokanopettajaopiskelijoiden käsityksiä luokanopettajan työn kuormittavuudesta. Käsitysten ja niiden keskinäisen vertaamisen kautta pohditaan kysymystä siitä, miten luokanopettajankoulutus valmistaa opiskelijoita kohtaamaan työn kuormittavuuden ja muovaa opiskelijoiden käsitystä kuormittavuudesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös Tampereen yliopiston luokanopettaja-koulutuksen opintojaksojen kuvauksia, sisältöjä ja tavoitteita pohtien, valmistavatko ne luokan-opettajaopiskelijoita kohtaamaan työn kuormittavuuden. Tutkimus tuo esiin ajankohtaisia käsityksiä luokanopettajan työstä ja sen kuormittavuudesta, opettajuudesta sekä luokanopettajakoulutuksesta ja sen valmistavuudesta työhön.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja luokanopettajaopiskelijoiden käsitysten ollessa tutkimuksen kohteena metodina käytetään käsitysten keskinäisiä suhteita ja merkityksiä paljastavaa fenomenografiaa. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat mm. Lindströmin ym. (2002) työnkuormituksen arviointimenetelmä, Kiviniemen (2000) tutkimus opettajan työtodellisuuden ja opettajankoulutuksen kohtaamisen haasteellisuudesta, Viinamäen (1997) tutkimus opettajien työssäjaksamisesta, Galtonin ja MacBeathin (2008) tutkimus opettajiin kohdistuvasta paineesta ja kuormituksesta, Kosusen ja Mikkolan (2001) sekä Laineen (2004) tutkimukset opettajankoulutuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 avoimella kyselymenetelmällä. Opiskelijat kirjoittivat teemoiteltujen apukysymysten avulla vapaamuotoisen tekstin tutkittavasta aiheesta. Aineisto analysoitiin käyttäen fenomenografisen tutkimusotteen mukaista fenomenografista analyysiä.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin kattava aiempia tutkimuksia vahvistava ja täsmentävä kuvauskategoriasysteemi siitä, mitkä asiat luokanopettajaopiskelijoiden käsitysten mukaan luokanopettajan työssä kuormittavat. Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä työhön liittyvä byrokratia, teknologia, työn suunnittelu, työn intensiivisyys ja hajanaisuus, koulun rakenteelliset seikat, ammatillinen kehittyminen, opettajana oppimisen ja oppilaiden tukijana toimiminen, koulukiusaaminen ja ristiriitatilanteet, erityiset oppijat ja häiriökäyttäytyminen sekä vuorovaikutus niin koulun arjessa kuin kodin ja koulun välilläkin kuormittavat. Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä työn hajanaisuus ja intensiivisyys, työn valmistelu, työn vaatimukset ja odotukset, yhteistyö kodin ja koulun välillä, työyhteisöön sisälle pääseminen ja sen toimimattomuus, moniammatillisuus, oppilaista johtuva kuormitus, opettajuuden rakentaminen, opetuksellinen vastuu ja arviointi sekä fyysisesti kuormittavat seikat näyttäytyivät kuormittavina tekijöinä.
Käsitys koulutuksen valmistavuudesta työelämän haasteisiin kehittyy opiskeluvuosien myötä ja ymmärrys koulutuksen tärkeydestä kasvaa. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden käsityksissä ilmenee kuitenkin tyytymättömyys opintoihin kuormittavuuteen valmistajana. Yhdessäkään Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen pakollisen kurssin kuvauksessa ei viitata työn kuormittavuuteen, mutta itsessään työhön ja sitä kautta työn kuormittaviin tekijöihin valmistavia kursseja on koulutuksessa useita. Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat näkevät koulutuksen kokonaisuutena ja osittain työelämään tähtäävänä, mutta ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset koulutuksesta ja työelämästä yhdessä ovat hyvin irrallisia. Koulutuksessa on tuotava enemmän esiin työelämän haasteisiin valmistavia elementtejä.
Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus ja luokanopettajaopiskelijoiden käsitysten ollessa tutkimuksen kohteena metodina käytetään käsitysten keskinäisiä suhteita ja merkityksiä paljastavaa fenomenografiaa. Tutkimuksen teoreettisina lähtökohtina ovat mm. Lindströmin ym. (2002) työnkuormituksen arviointimenetelmä, Kiviniemen (2000) tutkimus opettajan työtodellisuuden ja opettajankoulutuksen kohtaamisen haasteellisuudesta, Viinamäen (1997) tutkimus opettajien työssäjaksamisesta, Galtonin ja MacBeathin (2008) tutkimus opettajiin kohdistuvasta paineesta ja kuormituksesta, Kosusen ja Mikkolan (2001) sekä Laineen (2004) tutkimukset opettajankoulutuksesta. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2015 avoimella kyselymenetelmällä. Opiskelijat kirjoittivat teemoiteltujen apukysymysten avulla vapaamuotoisen tekstin tutkittavasta aiheesta. Aineisto analysoitiin käyttäen fenomenografisen tutkimusotteen mukaista fenomenografista analyysiä.
Tutkimuksen tulokseksi saatiin kattava aiempia tutkimuksia vahvistava ja täsmentävä kuvauskategoriasysteemi siitä, mitkä asiat luokanopettajaopiskelijoiden käsitysten mukaan luokanopettajan työssä kuormittavat. Ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä työhön liittyvä byrokratia, teknologia, työn suunnittelu, työn intensiivisyys ja hajanaisuus, koulun rakenteelliset seikat, ammatillinen kehittyminen, opettajana oppimisen ja oppilaiden tukijana toimiminen, koulukiusaaminen ja ristiriitatilanteet, erityiset oppijat ja häiriökäyttäytyminen sekä vuorovaikutus niin koulun arjessa kuin kodin ja koulun välilläkin kuormittavat. Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijoiden käsityksissä työn hajanaisuus ja intensiivisyys, työn valmistelu, työn vaatimukset ja odotukset, yhteistyö kodin ja koulun välillä, työyhteisöön sisälle pääseminen ja sen toimimattomuus, moniammatillisuus, oppilaista johtuva kuormitus, opettajuuden rakentaminen, opetuksellinen vastuu ja arviointi sekä fyysisesti kuormittavat seikat näyttäytyivät kuormittavina tekijöinä.
Käsitys koulutuksen valmistavuudesta työelämän haasteisiin kehittyy opiskeluvuosien myötä ja ymmärrys koulutuksen tärkeydestä kasvaa. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden käsityksissä ilmenee kuitenkin tyytymättömyys opintoihin kuormittavuuteen valmistajana. Yhdessäkään Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen pakollisen kurssin kuvauksessa ei viitata työn kuormittavuuteen, mutta itsessään työhön ja sitä kautta työn kuormittaviin tekijöihin valmistavia kursseja on koulutuksessa useita. Maisterivaiheen luokanopettajaopiskelijat näkevät koulutuksen kokonaisuutena ja osittain työelämään tähtäävänä, mutta ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelijoiden käsitykset koulutuksesta ja työelämästä yhdessä ovat hyvin irrallisia. Koulutuksessa on tuotava enemmän esiin työelämän haasteisiin valmistavia elementtejä.