Toimintolaskennan ylläpidettävyys ja soveltuvuus pienelle yritykselle: case Nokian Panimo Oy

Abstract

Perinteisen näkemyksen mukaan pienet yritykset ovat niin yksinkertaisia rakenteeltaan, etteivät ne käytä kehittyneempiä laskentajärjestelmiä hyväkseen, vaan ne tulevat toimeen vain kirjanpidosta saatavan informaation avulla. Tutkimukset ovat kuitenkin kasvavissa määrin osoittaneet, että myös pienet yritykset ja jopa mikroyritykset käyttävät ja tarvitsevat johdon laskentatoimen työkaluja.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millainen toimintolaskentamalli soveltuu pieneen case-yritykseen, mitä haasteita toimintolaskennan implementointi tuottaa ja mitä etuja toimintolaskennalla saavutetaan. Tutkimuksessa sovellettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Tutkimuksen aineisto kerättiin kohdeyrityksessä havainnoimalla, keskustelemalla yrityksen johdon ja työntekijöiden kanssa, tutustumalla alan tieteellisen tutkimukseen ja kirjallisuuteen sekä käyttämällä yrityksen sisäistä materiaalia. Yrityk-sen sisäinen materiaali koostui toiminnanohjausjärjestelmästä, kirjanpidosta ja palkan-laskennasta saatavista tiedoista.

Tutkimus oli osa kohdeyrityksen laajempaa kehittämishanketta, jossa tarkoituksena oli kasvattaa yrityksen kilpailukykyä panostamalla organisaation ja teknologian kehittämiseen. Tutkimuksen yhteydessä kehitettiin uusi toimintopohjainen kustannuslaskentajärjestelmä.

Toimintolaskennan avulla laskettiin tuotekohtaiset kustannukset ja kannattavuudet. Tulosten perusteella oli mahdollista tehdä hinnoitteluun ja tehokkuuteen liittyviä strategi-sia päätöksiä. Toimintokohtainen kustannusinformaatio lisäsi yrityksessä taloudellista ymmärrystä ja antoi tukea johdon päätöksentekoon.

Laskennalle asetetut helpon ylläpidettävyyden tavoitteet toteutuivat osittain. Toimintolaskennassa onnistuttiin käyttämään tehokkaasti hyödyksi yrityksen olemassa olevaa laskentaa ja laskentajärjestelmä onnistuttiin pitämään riittävän yksinkertaisena. Laskennassa tarvittava informaatio oli kuitenkin pääosin vain paperisessa muodossa, joten sujuvaa järjestelmäintegraatiota ei saavutettu.

Konstruktiivisessa tutkimusprosessissa valmiin mallin käyttökelpoisuutta voidaan testata yrityksessä käyttämällä heikkoa, keskivahvaa tai vahvaa markkinatestiä. Tutkimuksessa kehitetty ja implementoitu toimintolaskentajärjestelmä otettiin yrityksessä käyttöön, joten konstruktio läpäisi heikolle markkinatestille asetetut vaatimukset.