Fysioterapeuttisesta kotikuntoutuksesta hyötymistä ja kotikuntoutusjakson keskeytymistä ennustavat tekijät
Ilvesmäki, Heidi (2016)
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091289
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ennustavat kotikuntoutusjakson keskeytymistä ja tuloksia. Aineiston muodostivat Tampereen kotikuntoutuksessa 1.9.2014-30.6.2015 kuntoutusjakson aloittaneet 139 potilasta (keski-ikä 83 vuotta). Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti keräämällä potilasasiakirjoista taustatietoja sekä tiedot kotikuntoutusjaksosta.
Kuntoutusjakso keskeytyi 40 %:lla potilaista , useimmiten akuutin sairauden vuoksi. Sukupuoli, ikä, lääkitys tai mahdollinen muistisairaus eivät vaikuttaneet jakson keskeytymiseen. Potilailla, joilla jaksoi keskeytyi, oli enemmän merkittäviä pitkäaikaissairauksia (Charlsonin indeksi yli kolme 59 % vs. 40 %:lla, p = 0,037) ja sydänsairauksia (75 % vs. 53 %, p = 0,012) ja pienempi osa heistä liikkui ulkona (43 % vs. 64 %, p=0,016) verrattuna potilaisiin, joilla jakso toteutui suunnitellusti.
Yli kaksi kolmasosaa potilaista paransi tuloksiaan alaraajojen lihasvoimaa ja kävelynopeutta mittaavissa testeissä. Kuntoutumistulokset olivat parempia yksin asuvilla potilailla. Pitkäaikaissairaudet eivät vaikuttaneet mittaustuloksiin.
Sairaustaakan ja etenkin sydänsairauksien huomiointi kotikuntoutuksen potilasvalinnassa on aiheellista. Muistisairaudet sen sijaan eivät näytä vaikuttavan kuntoutustuloksiin, joten muistisairaudesta kärsiviä potilaita ei ole syytä suoraan rajata kotikuntoutuksen ulkopuolelle.
Kuntoutusjakso keskeytyi 40 %:lla potilaista , useimmiten akuutin sairauden vuoksi. Sukupuoli, ikä, lääkitys tai mahdollinen muistisairaus eivät vaikuttaneet jakson keskeytymiseen. Potilailla, joilla jaksoi keskeytyi, oli enemmän merkittäviä pitkäaikaissairauksia (Charlsonin indeksi yli kolme 59 % vs. 40 %:lla, p = 0,037) ja sydänsairauksia (75 % vs. 53 %, p = 0,012) ja pienempi osa heistä liikkui ulkona (43 % vs. 64 %, p=0,016) verrattuna potilaisiin, joilla jakso toteutui suunnitellusti.
Yli kaksi kolmasosaa potilaista paransi tuloksiaan alaraajojen lihasvoimaa ja kävelynopeutta mittaavissa testeissä. Kuntoutumistulokset olivat parempia yksin asuvilla potilailla. Pitkäaikaissairaudet eivät vaikuttaneet mittaustuloksiin.
Sairaustaakan ja etenkin sydänsairauksien huomiointi kotikuntoutuksen potilasvalinnassa on aiheellista. Muistisairaudet sen sijaan eivät näytä vaikuttavan kuntoutustuloksiin, joten muistisairaudesta kärsiviä potilaita ei ole syytä suoraan rajata kotikuntoutuksen ulkopuolelle.