Gynekologisten laskeumien korjaaminen verkkomateriaalilla Taysissa vuosina 2007-2013
Heinäluoma, Ida (2016)
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091286
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201603091286
Tiivistelmä
Gynekologisia laskeumia on jo pitkään korjattu operatiivisesti. Perinteisten, omilla kudoksilla tehtyjen leikkauksien ongelmana on ollut laskeuman uusiutuminen, mihin on pyritty löytämään ratkaisu verkkomateriaalilla. FDA julkaisi 2011 haittaraportteihin perustuen turvallisuustiedotteen koskien verkkoleikkausten aiheuttamia komplikaatioita - eroosio, infektiot, kipu ja virtsaamisongelmat. Tiedotteessa kehotettiin varovaisuuteen ja tarkempaan harkintaan verkkoleikkauksia suunniteltaessa.
Tämän retrospektiivisen analyyttisen kohorttitutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Taysissa vuosina 2007-2013 tehtyjen verkkoleikkausten onnistumistuloksia sekä komplikaatioita. Tutkimusta varten kerättiin sairauskertomustiedot 127:ltä potilaalta.
Suurimmalla osalla potilaista korjattiin uusinutta laskeumaa ja korjauksia tehtiin etu- ja takaseinän sekä vaginan pohjan laskeumaan. Verkolla korjattu laskeuma uusi 9,4 %:lla potilaista ja verkko todettiin paljastuneeksi 14,2 %:lla. Verkon paljastumat olivat lieviä, kahdella potilaalla verkon paljastuminen johti pitkäaikaiseen haittaan. De novo -laskeuma ilmaantui 13,4 %:lle potilaista.
Vakavat komplikaatiot olivat aineistossa vähäisiä. Verkon paljastuminen voi pahimmillaan kuitenkin aiheuttaa potilaalle merkittävää haittaa ja lisäksi ongelmana ovat de novo -laskeumat. Verkkomateriaaleja tulisi edelleen kehittää turvallisemmiksi. Lisäksi laadukkaita, pitkän seuranta-ajan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tarvittaisiin, jotta löydettäisiin uusia keinoja ehkäistä verkon paljastumista sekä turvallinen ja tehokas ratkaisu useamman komponentin laskeumien hoidoksi.
Tämän retrospektiivisen analyyttisen kohorttitutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Taysissa vuosina 2007-2013 tehtyjen verkkoleikkausten onnistumistuloksia sekä komplikaatioita. Tutkimusta varten kerättiin sairauskertomustiedot 127:ltä potilaalta.
Suurimmalla osalla potilaista korjattiin uusinutta laskeumaa ja korjauksia tehtiin etu- ja takaseinän sekä vaginan pohjan laskeumaan. Verkolla korjattu laskeuma uusi 9,4 %:lla potilaista ja verkko todettiin paljastuneeksi 14,2 %:lla. Verkon paljastumat olivat lieviä, kahdella potilaalla verkon paljastuminen johti pitkäaikaiseen haittaan. De novo -laskeuma ilmaantui 13,4 %:lle potilaista.
Vakavat komplikaatiot olivat aineistossa vähäisiä. Verkon paljastuminen voi pahimmillaan kuitenkin aiheuttaa potilaalle merkittävää haittaa ja lisäksi ongelmana ovat de novo -laskeumat. Verkkomateriaaleja tulisi edelleen kehittää turvallisemmiksi. Lisäksi laadukkaita, pitkän seuranta-ajan satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia tarvittaisiin, jotta löydettäisiin uusia keinoja ehkäistä verkon paljastumista sekä turvallinen ja tehokas ratkaisu useamman komponentin laskeumien hoidoksi.