Lasten haastattelu tutkimusmenetelmänä. Lapset digitaalisen terveyspelin kehittäjinä.
Aikasalo, Anna (2016)
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla Treposta, ainoastaan metadata.
Aikasalo, Anna
2016
Terveystieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Health Sciences
Terveystieteiden yksikkö - School of Health Sciences
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261282
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261282
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa on artikkeli, jossa kerrotaan lasten näkemyksiä terveyttä edistävästä mobiilipelistä. Toinen osa on tutkielman täydentävä osa, jossa syvennytään lasten erityispiirteisiin tutkimukseen osallistujina.
Artikkelissa raportoidun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena lapset näkevät digitaalisten terveyspelien mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa uuden työvälineen kehittämiseen ja tuoda lasten näkökulma terveyspalveluiden kehittämisessä esille. Lasten näkemykset terveyttä edistävästä mobiilipelistä on koostettu haastattelututkimuk- sesta, jossa 24:ä ensimmäisen koululuokan loppupuolella olevaa lasta haastateltiin ryhmissä toteutetuissa teemahaastatteluista. Tutkimustulokset jaoteltiin tutkimuskysymyksittäin. Sisällöllisesti las- ten mielestä terveyspelistä voi oppia toisten ihmisten kanssa toimimisesta, hyvinvointia lisäävistä elintavoista ja arkielämän taidoista. Lasten mielestä terveyspelin kiinnostavuutta lisäsi monipuolinen pelimaailma, pelihahmon yksilöllistäminen itselle sopivaksi, vaikeustason sopivuus, peliosioiden monipuolisuus ja nykyaikainen tekninen toteutus.
Täydentävän osan tarkoituksena oli paneutua lasten erityispiirteisiin haastattelututkimuksen osallistujina. Lasten tutkiminen on antoisa, mutta tarkkaa harkintaa vaativa prosessi. Lasten haastattelu onnistuu puheen kehittymisen myötä yleensä neljän ikävuoden jälkeen, mutta aina nuoruusikään asti tulee lasten kielellinen kehitystaso huomioida. Tutkijan tuleekin perehtyä monipuolisesti tutkimukseen osallistuvan lapsen kehitysvaiheeseen ennen tutkimuksen toteuttamista tai edes tutkimusluvan kysymistä. Tutkimuksen luotettavuutta lisää koehaastattelujen tekeminen muilla lapsilla en- nen virallista tutkimustilannetta. Tutkimustilanteessa tulee kiinnittää erityistä huomiota tutkimuksen eettisiin näkökohtiin ja tutkijan asemaan. Lapsi on lähes poikkeuksetta alisteisessa asemassa tutki- jaan nähden ja saattaa herkästi esimerkiksi alkaa miellyttää tutkijaa. Lapsen tietoisen suostumuksen saantiin on myös kiinnitettävä huomiota.
Lasten tutkiminen on haasteista huolimatta tärkeä osa myös terveystieteellistä tutkimusta. Lasten osallisuus itseään koskevien terveyspalveluiden kehittämiseen on heidän oikeus. Aikuisten ja tutki- joiden tulisi huomioida lapset tärkeänä osana tutkimuskenttää, mutta muistaa myös lasten tutkimukseen liittyvät erityispiirteet.
Artikkelissa raportoidun tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena lapset näkevät digitaalisten terveyspelien mahdollisuudet terveyden edistämisessä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa uuden työvälineen kehittämiseen ja tuoda lasten näkökulma terveyspalveluiden kehittämisessä esille. Lasten näkemykset terveyttä edistävästä mobiilipelistä on koostettu haastattelututkimuk- sesta, jossa 24:ä ensimmäisen koululuokan loppupuolella olevaa lasta haastateltiin ryhmissä toteutetuissa teemahaastatteluista. Tutkimustulokset jaoteltiin tutkimuskysymyksittäin. Sisällöllisesti las- ten mielestä terveyspelistä voi oppia toisten ihmisten kanssa toimimisesta, hyvinvointia lisäävistä elintavoista ja arkielämän taidoista. Lasten mielestä terveyspelin kiinnostavuutta lisäsi monipuolinen pelimaailma, pelihahmon yksilöllistäminen itselle sopivaksi, vaikeustason sopivuus, peliosioiden monipuolisuus ja nykyaikainen tekninen toteutus.
Täydentävän osan tarkoituksena oli paneutua lasten erityispiirteisiin haastattelututkimuksen osallistujina. Lasten tutkiminen on antoisa, mutta tarkkaa harkintaa vaativa prosessi. Lasten haastattelu onnistuu puheen kehittymisen myötä yleensä neljän ikävuoden jälkeen, mutta aina nuoruusikään asti tulee lasten kielellinen kehitystaso huomioida. Tutkijan tuleekin perehtyä monipuolisesti tutkimukseen osallistuvan lapsen kehitysvaiheeseen ennen tutkimuksen toteuttamista tai edes tutkimusluvan kysymistä. Tutkimuksen luotettavuutta lisää koehaastattelujen tekeminen muilla lapsilla en- nen virallista tutkimustilannetta. Tutkimustilanteessa tulee kiinnittää erityistä huomiota tutkimuksen eettisiin näkökohtiin ja tutkijan asemaan. Lapsi on lähes poikkeuksetta alisteisessa asemassa tutki- jaan nähden ja saattaa herkästi esimerkiksi alkaa miellyttää tutkijaa. Lapsen tietoisen suostumuksen saantiin on myös kiinnitettävä huomiota.
Lasten tutkiminen on haasteista huolimatta tärkeä osa myös terveystieteellistä tutkimusta. Lasten osallisuus itseään koskevien terveyspalveluiden kehittämiseen on heidän oikeus. Aikuisten ja tutki- joiden tulisi huomioida lapset tärkeänä osana tutkimuskenttää, mutta muistaa myös lasten tutkimukseen liittyvät erityispiirteet.