Valtion pörssiyhtiöiden ja Solidiumin osingonmaksukyky ja osinkopolitiikka
Aaltonen, Henri (2016)
Aaltonen, Henri
2016
Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma - Master's Degree Programme in Auditing and Evaluation
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261280
Tiivistelmä
Suomessa valtio toimii merkittävänä omistajana Helsingin pörssissä. Se omistaa kolmen pörssiyhtiön osakkeista yli 50 prosenttia ja lisäksi sen kokonaan omistama holding-yhtiö Solidium toimii markkinoilla omistaen osuuksia yli kymmenestä pörssiyhtiöstä. Näiden omistusten voidaan nähdä pohjimmiltaan olevan keskeinen osa maamme kansallisvarallisuutta, jonka arvoa valtio pyrkii pitkäjänteisesti kasvattamaan ja saamaan omistuksistaan valtion talouden kannalta tarpeellista, tasaista ja ennustettavaa osinkotuottoa. Lisäksi näihin yhtiöihin liittyy valtion kannalta strateginen intressi, jonka avulla se pyrkii turvaamaan maamme toimintakykyä mahdollisissa poikkeusolosuhteissa.
Tässä tutkimuksessa keskitytään valtion pörssiyhtiöiden ja Solidiumin osingonmaksukykyyn ja osinkopolitiikkaan. Tarkasteltavaksi aikajaksoksi on valittu vuodet 2009-2013. Tutkimuksessa perehdytään näiden yhtiöiden tuottamaan tilinpäätösinformaatioon ja tarkastellaan tämän pohjalta, ovatko valtion pörssiyhtiöt ja Solidium maksaneet suurempia osinkoja kuin muut Helsingin pörssin suuret yritykset. Osinkojen suuruuden vertailua toteutetaan osingon osuuden tuloksesta prosentin ja efektiivisen osinkotuottoprosentin avulla. Teoriapohjan tutkimukselle luo päämies - agentti -teoria, jossa erilaisia agenttisuhteita voidaan havaita olevan useita. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään osinkoihin ja osinkopolitiikkaan liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää johtopäätöstä, jonka mukaan valtion pörssiyhtiöiden osingonmaksussa ei ole havaittavissa merkittävää eroavaisuutta muihin suuriin pörssiyhtiöihin verrattuna. Toisin sanoen valtion pörssiyhtiöt eivät maksa poikkeuksellisen suuria osinkoja, vaikka valtion taloudellinen tilanne tätä edellyttäisikin. Valtion pörssiyhtiöiden osinkopolitiikka ei myöskään eroa vertailtavien yhtiöiden määrittämästä osinkopolitiikasta. Valtio-omisteisuudella havaittiin olevan muita yhtiöitä korkeampi efektiivinen osinkotuottoprosentti, mikä vahvistaa olettamusta, että sijoittajat eivät arvosta valtio-omisteisia yhtiöitä täyteen hintaan.
Vastaavasti Solidiumin vuosittain maksamat osingot valtiolle ovat olleet todella suuria suhteessa yhtiön vuotuiseen tulokseen. Solidiumin toiminta ei myöskään muilta osin täytä kaikkia sille asetettuja tavoitteita. Valtion pörssiyhtiöistä Finnair ei ole kyennyt maksamaan valtion arvostamaa tasaista ja ennustettavaa osinkovirtaa tarkasteltavan aikajakson puitteissa. Näin ollen Finnairin tuloksellisuutta voidaan pitää heikkona ja se on epäonnistunut tuottamaan valtiolle sen vaatimaa taloudellista lisäarvoa.
Tässä tutkimuksessa keskitytään valtion pörssiyhtiöiden ja Solidiumin osingonmaksukykyyn ja osinkopolitiikkaan. Tarkasteltavaksi aikajaksoksi on valittu vuodet 2009-2013. Tutkimuksessa perehdytään näiden yhtiöiden tuottamaan tilinpäätösinformaatioon ja tarkastellaan tämän pohjalta, ovatko valtion pörssiyhtiöt ja Solidium maksaneet suurempia osinkoja kuin muut Helsingin pörssin suuret yritykset. Osinkojen suuruuden vertailua toteutetaan osingon osuuden tuloksesta prosentin ja efektiivisen osinkotuottoprosentin avulla. Teoriapohjan tutkimukselle luo päämies - agentti -teoria, jossa erilaisia agenttisuhteita voidaan havaita olevan useita. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään osinkoihin ja osinkopolitiikkaan liittyviä tekijöitä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena voidaan pitää johtopäätöstä, jonka mukaan valtion pörssiyhtiöiden osingonmaksussa ei ole havaittavissa merkittävää eroavaisuutta muihin suuriin pörssiyhtiöihin verrattuna. Toisin sanoen valtion pörssiyhtiöt eivät maksa poikkeuksellisen suuria osinkoja, vaikka valtion taloudellinen tilanne tätä edellyttäisikin. Valtion pörssiyhtiöiden osinkopolitiikka ei myöskään eroa vertailtavien yhtiöiden määrittämästä osinkopolitiikasta. Valtio-omisteisuudella havaittiin olevan muita yhtiöitä korkeampi efektiivinen osinkotuottoprosentti, mikä vahvistaa olettamusta, että sijoittajat eivät arvosta valtio-omisteisia yhtiöitä täyteen hintaan.
Vastaavasti Solidiumin vuosittain maksamat osingot valtiolle ovat olleet todella suuria suhteessa yhtiön vuotuiseen tulokseen. Solidiumin toiminta ei myöskään muilta osin täytä kaikkia sille asetettuja tavoitteita. Valtion pörssiyhtiöistä Finnair ei ole kyennyt maksamaan valtion arvostamaa tasaista ja ennustettavaa osinkovirtaa tarkasteltavan aikajakson puitteissa. Näin ollen Finnairin tuloksellisuutta voidaan pitää heikkona ja se on epäonnistunut tuottamaan valtiolle sen vaatimaa taloudellista lisäarvoa.