Sosiaalityöntekijä moniammatillisessa väkivaltatyössä
Leander, Anu (2016)
Leander, Anu
2016
Sosiaalityön tutkinto-ohjelma, Pori - Degree Programme in Social Work, Pori
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö - School of Social Sciences and Humanities
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261279
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalityön asemaa moniammatillisessa väkivaltatyössä Lasta lyömätön Satakunta -hankkeen kontekstissa. Lasta lyömätön Satakunta -hankkeen alkuperäisenä tavoitteena on ollut vähentää ja ehkäistä lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa ja lievittää niistä aiheutuvia haittoja viranomaisten välisen yhteistyöverkoston avulla. Tässä tutkielmassa kiinnostuksen kohteena on sosiaalityöntekijän eri positiot moniammatillisessa väkivaltatyössä sosiaalityöntekijän omasta näkökulmasta sekä muiden viranomaisten näkökulmasta.
Tutkielman aineistona on Lasta lyömätön Satakunta -hankkeessa vuonna 2010 kerätty haastatteluaineisto, joka käsittää 14 eri viranomaisen teemahaastattelut sekä hankkeen ohjausryhmän ryhmähaastattelun keväältä 2013. Lisäksi tutkijan tiivis mukana olo hankkeessa on tuonut mukaan niin sanottua hiljaista tietoa, jota ei voida pitää täysin erillään tästä tutkielmasta.
Tuloksia on analysoitu aineistolähtöisen teemoittelun kautta sisällönanalyysillä, joka on saanut vaikutteita myös diskurssianalyyttisesta kielentutkimuksesta. Analyysin perusteella tavoitteena on selvittää, minkälaisia erilaisia rooleja sosiaalityöntekijällä on moniammatillisessa viranomaistyössä, sekä sitä, miten nämä roolit eri viranomaisten puheessa rakentuvat ja miten ne tuottavat ja uusintavat sosiaalityön asemaa moniammatillisessa väkivaltatyössä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalityön positio ja sosiaalityöntekijän roolit näyttäytyvät osin erilaiselta sosiaalityöntekijän itsensä kuin muiden viranomaisten silmissä. Sosiaalityöntekijä rakentaa itsestään kuvaa tasavertaisena yhteistyökumppanina. Sosiaalityöntekijä on se viranomainen, jonka rooliin kuuluu ottaa puheeksi vaikeatkin asiat. Sosiaalityöntekijä kokee olevansa myös väkivallan määrittelijän asemassa ja asettaa itsensä poliisin ja asiakkaan välille. Tähän positioon liittyy läheisesti se, että sosiaalityöntekijät määrittelevät itseään myös suhteessa asiakkaisiin, ja heidän puheestaan nousee selkeästi esille auttajan rooli. Muiden viranomaisten puheessa sosiaalityöntekijälle rakentuu puolestaan rooli lastensuojelun sosiaalityöntekijästä, jonka asiantuntemukseen kuuluu lasten elämän kokonaiskuvan tunteminen. Sosiaalityöntekijöiden rooliksi määrittyy kuva ensisijaisesta toimijasta ja tärkeästä yhteistyökumppanista. Sosiaalityölle rakentunut asema kertoo sosiaalityöntekijöille asetetuista odotuksista, joita sosiaalityöntekijät haluaisivat jakaa muiden kanssa tuodessaan esiin tasavertaisuuden ja vastuunoton merkityksen
Tutkielman aineistona on Lasta lyömätön Satakunta -hankkeessa vuonna 2010 kerätty haastatteluaineisto, joka käsittää 14 eri viranomaisen teemahaastattelut sekä hankkeen ohjausryhmän ryhmähaastattelun keväältä 2013. Lisäksi tutkijan tiivis mukana olo hankkeessa on tuonut mukaan niin sanottua hiljaista tietoa, jota ei voida pitää täysin erillään tästä tutkielmasta.
Tuloksia on analysoitu aineistolähtöisen teemoittelun kautta sisällönanalyysillä, joka on saanut vaikutteita myös diskurssianalyyttisesta kielentutkimuksesta. Analyysin perusteella tavoitteena on selvittää, minkälaisia erilaisia rooleja sosiaalityöntekijällä on moniammatillisessa viranomaistyössä, sekä sitä, miten nämä roolit eri viranomaisten puheessa rakentuvat ja miten ne tuottavat ja uusintavat sosiaalityön asemaa moniammatillisessa väkivaltatyössä.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että sosiaalityön positio ja sosiaalityöntekijän roolit näyttäytyvät osin erilaiselta sosiaalityöntekijän itsensä kuin muiden viranomaisten silmissä. Sosiaalityöntekijä rakentaa itsestään kuvaa tasavertaisena yhteistyökumppanina. Sosiaalityöntekijä on se viranomainen, jonka rooliin kuuluu ottaa puheeksi vaikeatkin asiat. Sosiaalityöntekijä kokee olevansa myös väkivallan määrittelijän asemassa ja asettaa itsensä poliisin ja asiakkaan välille. Tähän positioon liittyy läheisesti se, että sosiaalityöntekijät määrittelevät itseään myös suhteessa asiakkaisiin, ja heidän puheestaan nousee selkeästi esille auttajan rooli. Muiden viranomaisten puheessa sosiaalityöntekijälle rakentuu puolestaan rooli lastensuojelun sosiaalityöntekijästä, jonka asiantuntemukseen kuuluu lasten elämän kokonaiskuvan tunteminen. Sosiaalityöntekijöiden rooliksi määrittyy kuva ensisijaisesta toimijasta ja tärkeästä yhteistyökumppanista. Sosiaalityölle rakentunut asema kertoo sosiaalityöntekijöille asetetuista odotuksista, joita sosiaalityöntekijät haluaisivat jakaa muiden kanssa tuodessaan esiin tasavertaisuuden ja vastuunoton merkityksen