"Niin alkuperäisille kuin mahdollista" : arkistoaineiston käyttö tieteellisessä historiantutkimuksessa
Jokinen, Janne (2016)
2016
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261278
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261278
Tiivistelmä
Arkiston ja arkistoaineiston käytön tutkimus on jäänyt toistaiseksi melko vähäiseksi. Tämä tutkielma pyrkii osaltaan tuomaan lisätietoa kyseisestä teemasta. Tutkielmassa tarkasteltiin tieteellisten historiantutkijoiden arkistoaineiston käyttöä tieteellistä tutkimusta tehdessä. Huomio kiinnitettiin siihen, millä tavalla tieteelliset historiantutkijat etsivät ja löytävät arkistoaineistoa, millaista arkistoaineistoa he käyttävät ja millä tavalla he aineistoa käyttävät.
Tutkielma toteutettiin laadullisen haastattelututkimuksen keinoin. Haastateltavia oli kuusi, joiden historiantutkimuksellinen ja kokemuksellinen tausta vaihteli. Haasteltavista kolme oli jatko-opiskelijoita ja kolme jo pidempään historiantutkimusta tehneitä.
Tutkimusaineiston mukaan historiantutkijoiden tavat ja tottumukset arkistossa asiointiin ja asiakirjojen käyttöön olivat moninaisia. Kaikille haastatelluille olennainen tapa löytää asiakirja-aineiston luo olivat tutkimuskirjallisuuden viitteet ja kollegoilta saatu tieto. Myös arkistoammattilaisen rooli oli löytämisessä merkittävä. Arkistoammattilaisen avulla haastateltavat kokivat yhtäältä saavansa tietoa, jota ei muualta saa, ja toisaalta apua ar-kistoissa navigointiin. Arkistoluettelot ja niiden hyödyllisyys aineiston etsinnässä sen sijaan jakoivat mielipiteet sekä puolesta että vastaan.
Alkuperäisaineiston äärelle henkilökohtaisesti pääsemistä pidettiin tärkeänä ja historian-tutkimuksen lähtökohtana. Julkinen, virallinen ja hallinnollinen aineisto korostui käytettyä aineistoa kartoittaessa. Olennaisempaa aineiston muodon ja tyypin sijaan vaikuttaisi kuitenkin olevan sen sisältö ja tutkijan tapa tulkita aineistoa.
Fyysisen ja digitaalisen aineiston välillä haastatellut tutkijat eivät nähneet juurikaan laadullisia tai sisällöllisiä eroja keskenään. Digitaalista aineistoa pidettiin yleisesti huomattavasti tutkimusta tehostavana ja helpottavana. Toisaalta fyysiseen arkistoon ja aineistoon liitettiin ominaisuuksia, joita digitaalisen arkiston ja aineiston koettiin olevan vaikeaa tai mahdotonta korvata.
Arkistoaineiston käyttönsä tutkijat kokivat olevan sekä uuden tiedon etsintää että jo tiedossa olevan tiedon varmistamista. Jo tiedossa olevan tiedon varmistaminen alkuperäisaineistosta tosin koettiin olevan pakollinen osa tieteellistä historiantutkimusta, samoin oman tulkinnan tekeminen niistä toisten tutkijoiden tulkintoihin luottamisen sijaan.
Tutkielma toteutettiin laadullisen haastattelututkimuksen keinoin. Haastateltavia oli kuusi, joiden historiantutkimuksellinen ja kokemuksellinen tausta vaihteli. Haasteltavista kolme oli jatko-opiskelijoita ja kolme jo pidempään historiantutkimusta tehneitä.
Tutkimusaineiston mukaan historiantutkijoiden tavat ja tottumukset arkistossa asiointiin ja asiakirjojen käyttöön olivat moninaisia. Kaikille haastatelluille olennainen tapa löytää asiakirja-aineiston luo olivat tutkimuskirjallisuuden viitteet ja kollegoilta saatu tieto. Myös arkistoammattilaisen rooli oli löytämisessä merkittävä. Arkistoammattilaisen avulla haastateltavat kokivat yhtäältä saavansa tietoa, jota ei muualta saa, ja toisaalta apua ar-kistoissa navigointiin. Arkistoluettelot ja niiden hyödyllisyys aineiston etsinnässä sen sijaan jakoivat mielipiteet sekä puolesta että vastaan.
Alkuperäisaineiston äärelle henkilökohtaisesti pääsemistä pidettiin tärkeänä ja historian-tutkimuksen lähtökohtana. Julkinen, virallinen ja hallinnollinen aineisto korostui käytettyä aineistoa kartoittaessa. Olennaisempaa aineiston muodon ja tyypin sijaan vaikuttaisi kuitenkin olevan sen sisältö ja tutkijan tapa tulkita aineistoa.
Fyysisen ja digitaalisen aineiston välillä haastatellut tutkijat eivät nähneet juurikaan laadullisia tai sisällöllisiä eroja keskenään. Digitaalista aineistoa pidettiin yleisesti huomattavasti tutkimusta tehostavana ja helpottavana. Toisaalta fyysiseen arkistoon ja aineistoon liitettiin ominaisuuksia, joita digitaalisen arkiston ja aineiston koettiin olevan vaikeaa tai mahdotonta korvata.
Arkistoaineiston käyttönsä tutkijat kokivat olevan sekä uuden tiedon etsintää että jo tiedossa olevan tiedon varmistamista. Jo tiedossa olevan tiedon varmistaminen alkuperäisaineistosta tosin koettiin olevan pakollinen osa tieteellistä historiantutkimusta, samoin oman tulkinnan tekeminen niistä toisten tutkijoiden tulkintoihin luottamisen sijaan.