The plasma level of proprotein convertase FURIN in patients with suspected infection in the emergency room; A prospective cohort study
Ranta, Noora (2016)
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-05
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261269
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602261269
Kuvaus
Tutkielmaan liittyvä artikkeli / Article related to the thesis: The Plasma Level of Proprotein Convertase FURIN in Patients with Suspected Infection in the Emergency Room: A Prospective Cohort Study. - Scandinavian Journal of Immunology. 2015 Dec;82(6):539-46. DOI: 10.1111/sji.12386
Tiivistelmä
Infektiotaudit ovat tavallinen ongelma päivystysklinikalla. Erityisesti sepsiksen diagnosointi on hankalaa, sillä taudille ei tällä hetkellä ole olemassa sopivaa biomarkkeria. Sepsis on melko yleinen, nopeasti etenevä systeeminen infektio, johon liittyy merkittävän suuri kuolleisuus. Jo parissa päivässä oireiden alkamisesta kehittyvään vakavaan sepsikseen menehtyy noin 70 % potilaista. Tämän vuoksi varhaisen vaiheen diagnostiikka ja nopea, tehokkaan mikrobilääkehoidon aloitus ovat elintärkeitä sepsispotilaille. Biomarkkerin puuttumisen vuoksi hoidon aloitus viivästyy ja potilaan ennuste heikkenee.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu elimistössä laaja-alaisesti esiintyvän proproteiini konvertaasi furiinin yhteys monenlaisiin tulehdustiloihin. Furiini on proteaasientsyymi, joka säätelee muun muassa T auttaja 1 -solujen aktiivisuutta sekä TLR7 reseptorien määrää. Lisäksi lipopolysakkaridi (LPS) lisää sen ilmentymistä makrofageissa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää voitaisiinko päivystyksessä potilaiden plasmanäytteistä mitattuja furiinipitoisuuksia käyttää hyväksi infektion varhaisen vaiheen diagnostiikassa, vakavuuden arvioinnissa, kuolleisuuden ennustamisessa ja/tai oikeanlaisen antibioottihoidon valitsemisessa.
Potilasaineisto kerättiin Satakunnan keskussairaalasta vuosina 2004 ja 2005. Se koostuu täysi-ikäisistä, päivystyspoliklinikalle saapuneista infektioepäilypotilaista. Verinäytteet kerättiin päivystyksessä ja muu data haastattelusta ja sairaskertomuksista. Plasman furiinipitoisuus määritettiin kaupallisella ELISA-menetelmällä (Human Furin Enzyme Linked Immunosorbent Assay, Sigma-Aldrich®) ja tulokset jaettiin korkean ja matalan pitoisuuden ryhmiin. Myös potilaat jaoteltiin infektiotyypin perusteella viiteen diagnostiseen ryhmään. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS-ohjelmalla (IBM, versio 22).
Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei havaittu verrattaessa sepsiksen yleisyyttä (P = 0,421), diagnostista ryhmää (P = 0,737) sekä veriviljelyn tulosta (P = 0,351) potilaan furiinitasoon. Furiinipitoisuus ja kuolleisuus eivät myöskään liittyneet toisiinsa (P = 0,898). Merkitsevät korrelaatiot löydettiin korkean furiinitason ja tupakoimattomuuden (P = 0,034) sekä reumasairauksien (P < 0,001) väliltä.
Furiini ei sovellu infektiomarkkeriksi päivystyspoliklinikalla eikä sen plasmapitoisuudesta voida tehdä johtopäätöksiä liittyen taudin vakavuuteen tai potilaan ennusteeseen. Pitoisuuksien määrittämisestä ei myöskään ole apua oikean mikrobilääkkeen valinnassa. Toisaalta, furiinitasojen jakautumista olisi jatkossa mielenkiintoista tutkia erityisesti reumapotilaista koostuvassa aineistossa.
Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu elimistössä laaja-alaisesti esiintyvän proproteiini konvertaasi furiinin yhteys monenlaisiin tulehdustiloihin. Furiini on proteaasientsyymi, joka säätelee muun muassa T auttaja 1 -solujen aktiivisuutta sekä TLR7 reseptorien määrää. Lisäksi lipopolysakkaridi (LPS) lisää sen ilmentymistä makrofageissa.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää voitaisiinko päivystyksessä potilaiden plasmanäytteistä mitattuja furiinipitoisuuksia käyttää hyväksi infektion varhaisen vaiheen diagnostiikassa, vakavuuden arvioinnissa, kuolleisuuden ennustamisessa ja/tai oikeanlaisen antibioottihoidon valitsemisessa.
Potilasaineisto kerättiin Satakunnan keskussairaalasta vuosina 2004 ja 2005. Se koostuu täysi-ikäisistä, päivystyspoliklinikalle saapuneista infektioepäilypotilaista. Verinäytteet kerättiin päivystyksessä ja muu data haastattelusta ja sairaskertomuksista. Plasman furiinipitoisuus määritettiin kaupallisella ELISA-menetelmällä (Human Furin Enzyme Linked Immunosorbent Assay, Sigma-Aldrich®) ja tulokset jaettiin korkean ja matalan pitoisuuden ryhmiin. Myös potilaat jaoteltiin infektiotyypin perusteella viiteen diagnostiseen ryhmään. Tilastolliset analyysit suoritettiin SPSS-ohjelmalla (IBM, versio 22).
Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei havaittu verrattaessa sepsiksen yleisyyttä (P = 0,421), diagnostista ryhmää (P = 0,737) sekä veriviljelyn tulosta (P = 0,351) potilaan furiinitasoon. Furiinipitoisuus ja kuolleisuus eivät myöskään liittyneet toisiinsa (P = 0,898). Merkitsevät korrelaatiot löydettiin korkean furiinitason ja tupakoimattomuuden (P = 0,034) sekä reumasairauksien (P < 0,001) väliltä.
Furiini ei sovellu infektiomarkkeriksi päivystyspoliklinikalla eikä sen plasmapitoisuudesta voida tehdä johtopäätöksiä liittyen taudin vakavuuteen tai potilaan ennusteeseen. Pitoisuuksien määrittämisestä ei myöskään ole apua oikean mikrobilääkkeen valinnassa. Toisaalta, furiinitasojen jakautumista olisi jatkossa mielenkiintoista tutkia erityisesti reumapotilaista koostuvassa aineistossa.