"Vähän niin kuin menu ravintolassa" - Arkistojen kuvailutiedot tukemassa historiantutkijoiden lähdemateriaalin etsintää
Lindström, Jesse; Rossi, Tiina (2016)
2016
Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Information Studies and Interactive Media
Informaatiotieteiden yksikkö - School of Information Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602251256
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602251256
Tiivistelmä
Tutkielmassa kartoitetaan arkistojen kuvailutietojen käyttöä osana akateemisten historiantutkijoiden lähdemateriaalin hankintaa. Tutkimusaineistona käytetään kuuden suomalaisen historiantutkijan haastatteluja, jotka toteutettiin syksyllä 2015.
Kuvailun tarkoituksena on tukea arkistonkäyttäjiä tiedon etsimisessä ja liittämisessä kontekstiinsa. Viime vuosikymmeninä kuvailutietoja on standardoitu ja viety osaksi erilaisia sähköisiä arkistohakemistoja, mutta myös paperisia hakemistoja ja kuvailevaa tietoa sisältäviä arkistoluetteloita on vielä olemassa. Kirjoittajien tavoitteena oli selvittää, käyttävätkö historiantutkijat näitä tietoja ja mihin tarkoituksiin. Niin ikään pyrittiin määrittämään, mitä tietoa kuvailun erityisesti pitäisi välittää, jotta siitä olisi historiantutkijoille suurinta hyötyä.
Tulokset osoittavat, että historiantutkijat tarvitsevat kuvailevaa tietoa tutustuessaan uusiin aineistokokonaisuuksiin, etsiessään tiettyä aineistoa ja valitessaan, mitkä materiaalit he tilaavat fyysisesti nähtäviksi. Valintoihin vaikuttavat kuitenkin myös tutkijan kokemus, aiheentuntemus ja muista lähteistä kerätty informaatio. Kuvailutietojen lukemista motivoi tutkimukseen käytettävän ajan niukkuus. Sähköisten hakemistojen käyttö on nopeuttanut työskentelyä ja tullut kiinteäksi osaksi tutkijoiden arkea, mutta paperiversioistakaan ei olla vielä valmiita luopumaan. Paperille kirjatut kuvailutiedot voivat olla osittain sähköisiä laajempia, minkä lisäksi sähköisissä hakemistoissa navigoimiseen liittyy omat ongelmansa.
Aineistokokonaisuuksien nimet ja niihin liittyvät aikamääreet ovat historiantutkijoille tärkeitä, samoin maantieteellinen tieto. Niiden avulla pystytään jo tekemään päätelmiä aineiston relevanssista. Suurempi määrä kuvailevaa tietoa on tutkijoille aina etu, mutta he tulevat toimeen vähälläkin. Tiedonetsintä kohdentuu tavallisesti arkistotasolla olevaan asiakirjasarjojen listaukseen ja sitä alemmille kuvailutasoille. Tutkijat turvaavat paljon omaan kokemukseensa sovittaakseen tiedontarpeensa arkistokuvailun periaatteita provenienssia ja monitasoisuutta vastaaviksi. Ongelmana on silti, että näiden periaatteiden vuoksi kuvailu ei aina palvele kaikkia tutkijoita niin hyvin kuin olisi toivottavaa.
Kuvailun tarkoituksena on tukea arkistonkäyttäjiä tiedon etsimisessä ja liittämisessä kontekstiinsa. Viime vuosikymmeninä kuvailutietoja on standardoitu ja viety osaksi erilaisia sähköisiä arkistohakemistoja, mutta myös paperisia hakemistoja ja kuvailevaa tietoa sisältäviä arkistoluetteloita on vielä olemassa. Kirjoittajien tavoitteena oli selvittää, käyttävätkö historiantutkijat näitä tietoja ja mihin tarkoituksiin. Niin ikään pyrittiin määrittämään, mitä tietoa kuvailun erityisesti pitäisi välittää, jotta siitä olisi historiantutkijoille suurinta hyötyä.
Tulokset osoittavat, että historiantutkijat tarvitsevat kuvailevaa tietoa tutustuessaan uusiin aineistokokonaisuuksiin, etsiessään tiettyä aineistoa ja valitessaan, mitkä materiaalit he tilaavat fyysisesti nähtäviksi. Valintoihin vaikuttavat kuitenkin myös tutkijan kokemus, aiheentuntemus ja muista lähteistä kerätty informaatio. Kuvailutietojen lukemista motivoi tutkimukseen käytettävän ajan niukkuus. Sähköisten hakemistojen käyttö on nopeuttanut työskentelyä ja tullut kiinteäksi osaksi tutkijoiden arkea, mutta paperiversioistakaan ei olla vielä valmiita luopumaan. Paperille kirjatut kuvailutiedot voivat olla osittain sähköisiä laajempia, minkä lisäksi sähköisissä hakemistoissa navigoimiseen liittyy omat ongelmansa.
Aineistokokonaisuuksien nimet ja niihin liittyvät aikamääreet ovat historiantutkijoille tärkeitä, samoin maantieteellinen tieto. Niiden avulla pystytään jo tekemään päätelmiä aineiston relevanssista. Suurempi määrä kuvailevaa tietoa on tutkijoille aina etu, mutta he tulevat toimeen vähälläkin. Tiedonetsintä kohdentuu tavallisesti arkistotasolla olevaan asiakirjasarjojen listaukseen ja sitä alemmille kuvailutasoille. Tutkijat turvaavat paljon omaan kokemukseensa sovittaakseen tiedontarpeensa arkistokuvailun periaatteita provenienssia ja monitasoisuutta vastaaviksi. Ongelmana on silti, että näiden periaatteiden vuoksi kuvailu ei aina palvele kaikkia tutkijoita niin hyvin kuin olisi toivottavaa.