Abstinence after First Acute Alcohol-Associated Pancreatitis Protects Against Recurrent Pancreatitis and Minimizes the Risk of Pancreatic Dysfunction
Nikkola, Jussi (2014)
Nikkola, Jussi
2014
Lääketiede - Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2014-12-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602231246
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602231246
Kuvaus
Article first published by Oxford University Press in journal Alcohol & Alcoholism 2013;48(4):483-6.
DOI: 10.1093/alcalc/agt019
DOI: 10.1093/alcalc/agt019
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia haimatulehduksen uusimien ja haiman vajaatoiminnan ilmaantuvuutta potilailla, jotka lopettavat alkoholin käytön ensimmäisen alkoholiperäisen haimatulehduksen jälkeen.
Prospektiivisessa seurannassa oli mukana 118 ensimmäisen alkoholihaimatulehduksen sairastanutta potilasta. Näistä 18 (kaikki miehiä, iän mediaani 47 (27-71) vuotta) pystyivät pidättäytymään alkoholin käytöstä ainakin puolentoista vuoden ajan sairastumisen jälkeen. Kriteereinä alkoholin käytön lopettamiselle pidettiin alle 24 gramman itsearvioitua kulutusta kahden kuukauden ajalta yhdenmukaisena AUDIT-pisteiden (Alcohol Use Disorders Identification Test, <8), SADD-pisteiden (Short Alcohol Dependence Data, <9) ja alkoholinkulutusta mittaavien laboratoriokokeiden kanssa. Haimatulehduksen uusimat selvitettiin. Haiman mahdollista endo- ja eksokriinistä vajaatoimintaa arviointiin aluksi puolen vuoden välein ja kahden vuoden jälkeen vuoden välein aina yhdeksään vuoteen saakka haiman toimintaa kuvaavin merkkiainein. Lisäksi potilaiden tupakointi ja painoindeksi tilastoitiin.
Seuranta-ajan keskiarvo alkoholista pidättäytymiselle oli 5.15 (1.83-9.13) vuotta ja yhteensä 92.7 potilasvuotta. Seurannan aikana alkoholista pidättäytyneet potilaat eivät sairastuneet haimatulehduksen uusimiin. Kahdella potilaalla oli diabetes ennen haimatulehdusta, yhdellä potilaista diagnosoitiin diabetes sairastumisen yhteydessä. Lopuista seurannassa mukana olleista potilaista yksikään ei sairastunut diabetekseen. Eksokriininen toiminta palautui abstinenssin aikana normaaliksi kaikilla paitsi yhdellä potilaalla (6%) arvioituna ulosteen elastaasi-1:den perusteella. Sadasta potilaasta, jotka jatkoivat alkoholin käyttöä ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen 34% sairastui taudin uusimaan.
Koska tarkkaa mekanismia, jolla alkoholi aiheuttaa haimatulehduksen ei tiedetä, alkoholista pidättäytyminen on toistaiseksi ainoa tehokas keino estää taudin uusimista. Haiman vajaatoimintaa on myös harvinaista potilailla, jotka pidättäytyvät alkoholista sairastumisen jälkeen.
Prospektiivisessa seurannassa oli mukana 118 ensimmäisen alkoholihaimatulehduksen sairastanutta potilasta. Näistä 18 (kaikki miehiä, iän mediaani 47 (27-71) vuotta) pystyivät pidättäytymään alkoholin käytöstä ainakin puolentoista vuoden ajan sairastumisen jälkeen. Kriteereinä alkoholin käytön lopettamiselle pidettiin alle 24 gramman itsearvioitua kulutusta kahden kuukauden ajalta yhdenmukaisena AUDIT-pisteiden (Alcohol Use Disorders Identification Test, <8), SADD-pisteiden (Short Alcohol Dependence Data, <9) ja alkoholinkulutusta mittaavien laboratoriokokeiden kanssa. Haimatulehduksen uusimat selvitettiin. Haiman mahdollista endo- ja eksokriinistä vajaatoimintaa arviointiin aluksi puolen vuoden välein ja kahden vuoden jälkeen vuoden välein aina yhdeksään vuoteen saakka haiman toimintaa kuvaavin merkkiainein. Lisäksi potilaiden tupakointi ja painoindeksi tilastoitiin.
Seuranta-ajan keskiarvo alkoholista pidättäytymiselle oli 5.15 (1.83-9.13) vuotta ja yhteensä 92.7 potilasvuotta. Seurannan aikana alkoholista pidättäytyneet potilaat eivät sairastuneet haimatulehduksen uusimiin. Kahdella potilaalla oli diabetes ennen haimatulehdusta, yhdellä potilaista diagnosoitiin diabetes sairastumisen yhteydessä. Lopuista seurannassa mukana olleista potilaista yksikään ei sairastunut diabetekseen. Eksokriininen toiminta palautui abstinenssin aikana normaaliksi kaikilla paitsi yhdellä potilaalla (6%) arvioituna ulosteen elastaasi-1:den perusteella. Sadasta potilaasta, jotka jatkoivat alkoholin käyttöä ensimmäisen haimatulehduksen jälkeen 34% sairastui taudin uusimaan.
Koska tarkkaa mekanismia, jolla alkoholi aiheuttaa haimatulehduksen ei tiedetä, alkoholista pidättäytyminen on toistaiseksi ainoa tehokas keino estää taudin uusimista. Haiman vajaatoimintaa on myös harvinaista potilailla, jotka pidättäytyvät alkoholista sairastumisen jälkeen.