Pirkanmaan ELY-keskuksen henkilöstön kokemukset aluehallinnon uudistamisesta
Törmälehto, Leena (2016)
2016
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Politics
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602221238
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602221238
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee aluehallintoviranomaisen henkilöstön kokemuksia aluehallintouudistuksista ja -muutoksista. Lähtökohtana tutkielmalle on ollut organisaatiomuutoksia eri näkökulmista käsittelevät teoriat. Tutkielman kohteena on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jossa olen haastatellut sen henkilöstöä. Tärkein tutkimuskysymys on, millä tavalla aluehallintouudistukset ja -muutokset ovat vaikuttaneet Pirkanmaan ELY-keskuksen henkilöstöön.
Teoreettinen viitekehys koostuu erilaisista organisaatioteorioista, jotka käsittelevät yleisesti organisaatioiden muutosprosessia, julkishallinnon muutoksen erityispiirteitä ja muutoksen vaikutuksia henkilöstöön. Organisaatiomuutosten yleinen käsittely esittelee erilaisia organisaatiomuutokselle tyypillisiä piirteitä ja muutosten yleisiä piirteitä. Pirkanmaan ELY-keskus on osa valtion aluehallintoa ja julkishallinnon muutoksen erityispiirteiden esilletuonti auttaa ymmärtämään aluehallinnon muutosta. Tutkielmani kohteena on organisaation henkilöstö, joten erilaiset teoriat organisaatiomuutosten vaikutuksista henkilöstöön ja yksilöihin ovat tärkeä osa teoreettista viitekehystä. Tutkimusaineistona toimii haastattelumateriaali, jonka olen kerännyt teoreettisesta viitekehyksen avulla johdettujen kysymysten avulla. Haastateltavia on 13, ja he toimivat eri ELY-keskuksen vastuualueilla erilaisissa tehtävissä. Osa haastateltavista on esimiesasemassa. Olen analysoinut litteroimani haastattelut teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehyksen ja sisällönanalyysin avulla aineisto on jaettu kahteen luokkaan, jotka käsittelevät eri tutkimuksen osa-alueita.
Tutkielman tulosten mukaan aluehallinnon muutosprosessit vaikuttavat henkilöstöön monella tapaa. Henkilöstössä on lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudesta ja työpaikan pysyvyydestä. Jatkuva muutos vaikuttaa myös siihen, millaisena henkilöstö kokee asemansa valtion virkamiehenä. Muutospuheet ja toisaalta muutoksista tiedottamisen laatu vaikuttavat myös henkilöstöön. Enemmistöllä haastateltavista heidän työtehtävänsä ovat myös muuttuneet ELY-keskusten perustamisen jälkeen.
Tutkimuksen perusteella Pirkanmaan ELY-keskuksen henkilöstö suhtautuu melko negatiivisesti aluehallinnon uudistuksiin ja muutoksiin. Henkilöstö kritisoi sekä muutosten vaikutuksia omaan työhönsä, että sitä, etteivät muutokset ole saavuttaneet niille asetettuja tavoitteita. Enemmistö henkilöstöstä kokee, etteivät he ole voineet vaikuttaa muutoksiin ja epäilevät, ettei heitä myöskään ole kuunneltu muutosprosessien aikana. ELY-keskuksen tulevaisuuden he näkevät muuttuvana, ja osa heistä uskoo, ettei ELY-keskuksia ole tulevaisuudessa enää olemassa.
Teoreettinen viitekehys koostuu erilaisista organisaatioteorioista, jotka käsittelevät yleisesti organisaatioiden muutosprosessia, julkishallinnon muutoksen erityispiirteitä ja muutoksen vaikutuksia henkilöstöön. Organisaatiomuutosten yleinen käsittely esittelee erilaisia organisaatiomuutokselle tyypillisiä piirteitä ja muutosten yleisiä piirteitä. Pirkanmaan ELY-keskus on osa valtion aluehallintoa ja julkishallinnon muutoksen erityispiirteiden esilletuonti auttaa ymmärtämään aluehallinnon muutosta. Tutkielmani kohteena on organisaation henkilöstö, joten erilaiset teoriat organisaatiomuutosten vaikutuksista henkilöstöön ja yksilöihin ovat tärkeä osa teoreettista viitekehystä. Tutkimusaineistona toimii haastattelumateriaali, jonka olen kerännyt teoreettisesta viitekehyksen avulla johdettujen kysymysten avulla. Haastateltavia on 13, ja he toimivat eri ELY-keskuksen vastuualueilla erilaisissa tehtävissä. Osa haastateltavista on esimiesasemassa. Olen analysoinut litteroimani haastattelut teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Teoreettisen viitekehyksen ja sisällönanalyysin avulla aineisto on jaettu kahteen luokkaan, jotka käsittelevät eri tutkimuksen osa-alueita.
Tutkielman tulosten mukaan aluehallinnon muutosprosessit vaikuttavat henkilöstöön monella tapaa. Henkilöstössä on lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudesta ja työpaikan pysyvyydestä. Jatkuva muutos vaikuttaa myös siihen, millaisena henkilöstö kokee asemansa valtion virkamiehenä. Muutospuheet ja toisaalta muutoksista tiedottamisen laatu vaikuttavat myös henkilöstöön. Enemmistöllä haastateltavista heidän työtehtävänsä ovat myös muuttuneet ELY-keskusten perustamisen jälkeen.
Tutkimuksen perusteella Pirkanmaan ELY-keskuksen henkilöstö suhtautuu melko negatiivisesti aluehallinnon uudistuksiin ja muutoksiin. Henkilöstö kritisoi sekä muutosten vaikutuksia omaan työhönsä, että sitä, etteivät muutokset ole saavuttaneet niille asetettuja tavoitteita. Enemmistö henkilöstöstä kokee, etteivät he ole voineet vaikuttaa muutoksiin ja epäilevät, ettei heitä myöskään ole kuunneltu muutosprosessien aikana. ELY-keskuksen tulevaisuuden he näkevät muuttuvana, ja osa heistä uskoo, ettei ELY-keskuksia ole tulevaisuudessa enää olemassa.