Uusi käännös, miksi sitä tarvitaan? Puškinin Kapteenin tytär ja sen neljä suomennosta

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan uudelleenkääntämisen ongelmaa. Kun alkuteksti pysyy muuttumattomana, käännösten laatiminen voi olla jatkuvaa ja erittäin monipuolista toimintaa, eli käännöksiä voi syntyä monta ja ne voivat olla hyvin erilaisia. Alan kirjallisuus kertoo, että joskus käännöksiä voidaan käyttää ideologisiin tarkoituksiin kohdekulttuurissa, kun taas alkutekstin funktio lähdekielessä ei ollut lainkaan ideologinen. Kielelliset ja yhteiskunnalliset normit muuttuvat ja uusia käännöksiä voidaan tehdä.

Romantiikan ajalta on peräisin käsitys uudelleenkääntämisestä tavoitteena jatkuva parantaminen. Oletetaan, että lopulta saadaan aikaan ihanteellinen versio ja kääntämisen kierre loppuu pidemmäksi aikaa.

Käytännön syyt, kuten kustantajan taloudellinen tilanne, voivat vaikuttaa yllättävän ratkaisevasti julkaisutoimintaan.

Työssä on käytetty apuna skoposteoriaa. Skoposteoria tarkastelee käännöksiä funktion näkökulmasta, eli ajatellaan, että käännös tehdään johonkin tarkoitukseen, sillä on aina jokin funktio kohdekielessä ja -kulttuurissa. Funktio voi olla sama tai eri lähde- ja kohdekielessä. Uudelleenkääntämistä voi selittää sillä, että käännöksiä käytetään kulloinkin eri tarkoituksiin.

Tässä työssä funktion vertailemiseksi neljässä eri käännöksessä on valittu mm. puhuttelumuodot ja niiden käännökset. Selittävätkö niiden käännöserot uusien käännösten ilmestymistä?

Kaikki neljä käännöstä ovat syntyneet jonkin verran erilaisissa yhteiskunnallisissa oloissa. Tutkielmassa tarkastellaan, miten nämä muutokset ovat heijastuneet käännöksiin.