Näyttöön perustuvan tehohoitoympäristön suunnittelu potilaiden ja perheenjäsenten näkökulmasta - Integratiivinen kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tehohoitoympäristö vaikuttaa potilaisiin, perheenjäseniin, henkilökuntaan ja osaston toimintakäytäntöihin. Tehohoidon nopean kehityksen vuoksi teho-osastot eivät monilta osin vastaa enää nykypäivän vaatimuksia. Teho-osaston peruskorjauksen tai uudisrakentamisen yhteydessä muuttuneet vaatimukset on tiedostettava ja tutkitun tiedon käyttö suunnitteluratkaisuja tehtäessä on perusteltua. Näyttöön perustuvan suunnittelun (evidence-based design, EBD) avulla on mahdollisuus hyödyntää suunnitteluprosessissa selkeintä ja järkevintä tutkimustietoa ja käytännön tietoa parhaan mahdollisen suunnittelutuloksen saavuttamiseksi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuvan tehohoitoympäristön suunnittelua sekä sen ilmenemistä hoitotyön käytännössä potilaan ja perheenjäsenten näkökulmasta. Tavoitteena oli hyödyntää tuloksia sairaalaympäristöjen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä perhehoitotyön kehittämisessä tehohoitoympäristössä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimusaineisto perustui Medic, Medline (Ovid), Cinahl, ScienceDirect ja SCOPUS–tietokannoista tehtyihin hakuihin vuosilta 2005-2016. Kirjallisuuskatsaukseen valittiin tutkimusaihetta rajaavien kriteerien perusteella 50 tehohoitoympäristön suunnittelua kuvaavaa tutkimusta. Tutkimusartikkelit analysoitiin temaattisella analyysilla.

Tutkimustulosten mukaan tehohoitoympäristön suunnittelua kuvattiin viiden pääteeman kautta; tasapainoiluna suunnittelutarpeiden ja taustatekijöiden välillä suunnitteluratkaisuja tehtäessä, fyysisen tehohoitoympäristön muutoksena nykyvaatimuksia vastaavaksi, henkilökunnan sopeutumisena tehohoitoympäristöön, tehohoidon toimintakäytäntöjen muotoutumisena ja tehohoitoympäristön ristiriitaisena vaikutuksena tehohoidon tuloksiin. Tehohoitoympäristön suunnittelun ilmenemistä hoitotyön käytännössä potilaiden ja perheenjäsenten näkökulmasta kuvattiin kahtena pääteemana; potilaiden mahdollisuutena itsenäiseksi toimijaksi tehohoitoympäristössä ja perheenjäsenten osallistamisena tehohoitoon ympäristön ja toimintakäytäntöjen avulla.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että potilaiden, perheenjäsenten ja henkilökunnan tarpeiden huomioiminen sekä moniammatillinen työryhmä auttavat toimivien suunnitteluratkaisujen tekemisessä. Uuden tehohoitoympäristön hyödyntäminen edellyttää tehohoidon toimintakäytäntöjen päivittämistä. Onnistuneet suunnitteluratkaisut tukevat tehohoidon toteuttamista, tehopotilaiden mahdollisuutta kontrolloida omaa hoitoympäristöään sekä perheenjäsenten osallistamista tehohoitoon. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitoympäristön suunnittelussa, perhehoitotyön kehittämisessä teho-osastolla sekä henkilökunnan sopeuttamisessa muuttuneeseen ympäristöön.

ABSTRACT Evidence-based design of intensive care unit from viewpoint of patients and family members – Integrative review

The intensive care environment influences patients, family and staff members and the unit’s procedures. Intensive care units struggle to meet today’s requirements due to the rapid development of intensive care. These changed requirements must be recognized during a renovation or a reconstruction of an intensive care unit, and there is good reason to use evidence-based knowledge when making design decisions. By applying evidence-based design (EBD), it is possible to use credible research and practical knowledge to achieve the best possible outcomes.

This integrative review aims were to describe the evidence-based design of an intensive care unit and how it appears from viewpoint of intensive care patients and family members. The objectives of this review were to apply the results to hospital design projects, improve the intensive care environment and develop family nursing in intensive care units. A literature search was conducted using Medic, Medline (Ovid), Cinahl, ScienceDirect and SCOPUS databases. The search was limited to works from 2005-2016. Studies were selected according to the inclusion and exclusion criteria, and data were evaluated based on a thematic analysis.

According to results of this review the evidence-based design of intensive care unit was described through five themes; balancing needs regarding evidence-based design and other variables when developing design solutions, changing the physical environment to meet new demands, orienting staff members to the intensive care environment, monitoring the intensive care unit’s procedures in adapting to fit the new environment, and addressing the contradictory influence of the new intensive care environment on the unit’s outcomes. The intensive care environment design manifesting in the nursing practice from the perspective of patients and family members was described through two themes; giving patients the opportunity to perform as independent actors in an intensive care environment and involving family members with the environment and nursing practice.

The conclusions of this review state that functional design solutions can be made by paying attention to the needs of patients, family members and staff and by utilizing a multi-professional design team. Creating a new intensive care environment necessitates updating the nursing practice. Successful design solutions will also enable nursing in intensive care, giving patients control of their own environments and involving family members in the process. These results can be realized by successfully designing an intensive care environment, developing family nursing in the intensive care unit and adjusting staff members to the new intensive care environment.