Eroavaisuudet autististen ja kehitysviiveisten lasten lääketieteellisissä taustatiedoissa
Lehto, Mira (2016)
2016
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-22
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602121212
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602121212
Tiivistelmä
Autismikirjon häiriöt ovat Suomessa väestötasolla yleistyneet viime vuosien aikana. Koko autismikirjon häiriöiden esiintyvyydeksi väestötasolla Suomessa on arvioitu 0.4-0.7 % tai yksittäisten arvioiden mukaan jopa 1 %. Autismikirjon häiriöiden diagnoosi on haasteellista ja vaatii pitkää seurantaa sekä moniammatillista yhteistyötä. Suomessa autismikirjon häiriön diagnoosin saa yleensä n. 3-4 vuoden iässä. Varhaiset merkit ovat kuitenkin havaittavissa usein jo 1-2 vuoden iässä. Varhainen tunnistus on tärkeää, sillä autismikirjon häiriön hoito perustuu kuntoutukseen, joka tulisi aloittaa mahdollisimman varhain. Oikeanlaisen kuntoutuksen aloittamiseksi tulisi autismikirjon häiriö erottaa muun tyyppisistä kehityshäiriöistä.
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa on läpikäyty Autismi ja katse -tutkimukseen osallistuneiden 2-5 -vuotiaiden lasten synnytys- ja sairaskertomusten tietoja. Tutkimusryhmässä lapsia oli 20 ja vertailuryhmässä 18. Kaikki tutkittavat asuvat Pirkanmaalla. Tietoja on kerätty lähinnä synnytys- ja vastasyntyneisyysajanjaksoilta. Näiden kerättyjen tietojen suhteen ryhmiä on vertailtu keskenään lähinnä aineiston tunnuslukuja vertailemalla ja käyttämällä havainnollistavia kuvaajia.
Ryhmien väliltä löydettiin mahdollisia eroavaisuuksia äitien iän, tupakoinnin, synnytystarjonnan ja -tavan, Apgar-pisteiden, päänympäryksen ja seerumin bilirubiinin suhteen. Ryhmät olivat kuitenkin pienet, eikä aineistoa käsitelty tilastollisesti merkitsevien erojen varmentamiseksi. Löydökset ovat kuitenkin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Uutena löydöksenä esiin tuli bilirubiiniarvojen eroavaisuus ryhmien välillä, jota voisi jatkossa tutkia tarkemmin.
Tässä retrospektiivisessä tutkimuksessa on läpikäyty Autismi ja katse -tutkimukseen osallistuneiden 2-5 -vuotiaiden lasten synnytys- ja sairaskertomusten tietoja. Tutkimusryhmässä lapsia oli 20 ja vertailuryhmässä 18. Kaikki tutkittavat asuvat Pirkanmaalla. Tietoja on kerätty lähinnä synnytys- ja vastasyntyneisyysajanjaksoilta. Näiden kerättyjen tietojen suhteen ryhmiä on vertailtu keskenään lähinnä aineiston tunnuslukuja vertailemalla ja käyttämällä havainnollistavia kuvaajia.
Ryhmien väliltä löydettiin mahdollisia eroavaisuuksia äitien iän, tupakoinnin, synnytystarjonnan ja -tavan, Apgar-pisteiden, päänympäryksen ja seerumin bilirubiinin suhteen. Ryhmät olivat kuitenkin pienet, eikä aineistoa käsitelty tilastollisesti merkitsevien erojen varmentamiseksi. Löydökset ovat kuitenkin linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Uutena löydöksenä esiin tuli bilirubiiniarvojen eroavaisuus ryhmien välillä, jota voisi jatkossa tutkia tarkemmin.