"Älä kysy mitä maasi voi tehdä sinun hyväksesi - kysy mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi." Kielipoliittiset kansalaisjärjestöt osallistuvan demokratian toteuttajina

Abstract

Läntisten demokratioiden tämänhetkiset ongelmakohdat, kuten kansalaisten vaaliosallistumisen laskeminen, puolueuskollisuuden vähentyminen ja kansalaisten entistä löyhempi kiinnittyneisyys edustuksellisen demokratian instituutioihin, ovat heijastuneet myös demokratiateoreettiseen ajatteluun. Päättäjien vapaan valinnan lisäksi kansalaiset alkoivat kokea halua osallistua poliittiseen elämään päätöksentekoon vaikuttavalla tavalla. Tätä muutosta demokratian käsittämisessä kutsutaan osallistuvaksi demokratiaksi. Osallistuva demokratia tarjoaa kansalaisille muita keinoja osallistua poliittiseen toimintaan kuin äänestämällä vaaleissa tai hankkimalla puolueen jäsenkirjan. Osallistuvaan demokratiaan kuuluu kaikki poliittinen toiminta ulottuen aina boikoteista mielenosoituksiin ja kansanäänestyksiin saakka. Tässä tutkielmassa osallistuvan demokratian toteuttamiskeinoista kiinnostuksen kohteena ovat kansalaisjärjestöt, tarkemmin sanottuna kielipoliittiset kansalaisjärjestöt. Kielipoliittiset kansalaisjärjestöt valikoituivat tutkimuskohteekseni pinnalla olevan ruotsin kielen ja kulttuurin asemaa koskevan aktiivisen keskustelun vuoksi.

Tutkielmani aiheena on tarkastella muutaman Suomessa toimivan kielipoliittisen kansalaisjärjestön toimintaa osallistuvan demokratian näkökulmasta. Tutkimuskohteinani ovat Pohjola-Norden, Suomalaisuuden liitto sekä Vapaa kielivalinta ry. Tutkielmassa tarkastelen sitä, vaikuttaako se, mihin kielipoliittiseen kansalaisjärjestöön kuuluu, osallistujien kokemaan tunteeseen osallistuvan demokratian toteutumisesta. Vastausta tutkimuskysymykseen etsin peilaamalla osallistujien kokemuksia neljään osallistuvan demokratian kriteeriin, jotka olen poiminut alan kirjallisuutta tutkiessa. Nämä kriteerit ovat: kansalaisen kasvaminen, poliittinen tasa-arvo, poliittiseen keskusteluun vaikuttaminen sekä velvollisuus osallistua politiikkaan velvollisuutena muita kansalaisia kohtaan. Tutkielman tarkoituksena on myös tarkastella vastaajien motiiveja osallistua kielipoliittisen kansalaisjärjestön toimintaan sekä heidän suhtautumistaan edustuksellista demokratiaa kohtaan.

Tutkimusaineisto koostuu kielipoliittisten kansalaisjärjestöjen jäsenille sähköpostilistojen kautta lähetetystä kyselystä. Jaoin kansalaisjärjestöt sen mukaan, kuinka he suhtautuvat ruotsin kielen ja kulttuurin asemaan Suomessa, jolloin muodostui sekä vastustava että puolustava kansalaisjärjestöpuoli. Aineiston analyysimenetelmänä käytin aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä ja kvantitatiivisista menetelmistä ristiintaulukointeja ja lineaarista regressioanalyysiä.

Tutkimustulosten mukaan motiivit osallistua kielipoliittisen kansalaisjärjestön toimintaan ovat molemmilla osallistujaryhmillä hyvin samankaltaiset. Suurimmat syyt osallistua ovat vapaa-ajan kuluttaminen sekä vaikuttaminen kielipoliittiseen keskusteluun Suomessa. Osallistuva demokratia toteutuu vastaajien mielestä heidän kielipoliittisissa kansalaisjärjestöissään hyvin. Eroja syntyy ainoastaan poliittiseen keskusteluun vaikuttamisen sekä osallistumisen velvoitteen kokemisesta. Jos vastaaja kuuluuu ruotsin kieltä ja kulttuuria puolustavaan kansalaisjärjestöön, kokee hän pystyneensä vaikuttamaan keskusteluun vähemmän kuin vastustavaan kansalaisjärjestöön kuuluva vastaaja. Puolustavaan kansalaisjärjestöön kuuluva vastaaja kokee myös vähemmän velvollisuutta osallistua järjestötoimintaan velvollisuutena toisia kohtaan, kuin vastustavan järjestön jäsen.