KHT-tilintarkastajien näkemyksiä väärinkäytösriskin huomioon ottamisesta suurten yhtiöiden tilintarkastuksen suunnittelussa
Mäkitalo, Annika (2016)
Mäkitalo, Annika
2016
Kauppatieteiden tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Business Studies
Johtamiskorkeakoulu - School of Management
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-02-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602091178
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602091178
Tiivistelmä
Kansainvälisten tilintarkastuksen ISA standardien mukaan tilintarkastajan tulisi suunnitella ja suorittaa tilintarkastus alentaakseen tilintarkastusriskin sellaiselle hyväksyttävän alhaiselle tasolle, joka on yhdenmukainen tilintarkastuksen tavoitteen kanssa. Tilintarkastuksen suunnittelua käsittelevät tutkimukset ovat kuitenkin viime vuosina osoittaneet, että tilintarkastajat suunnittelevat tilintarkastuksen usein tehottomasti, kun arvioidaan suunnittelun vaikutusta tilintarkastusriskiin. Tämän tutkielman tavoitteena olikin tutkia, miten Big 4-tarkastusyhteisöjen KHT-tilintarkastajat ottavat väärinkäytösriskin huomioon suurten yhtiöiden tilintarkastuksen suunnittelussa.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu kansainvälisiin tilintarkastuksen ISA standardeihin, tilintarkastusalan kirjallisuuteen ja kansainväliseen tilintarkastustutkimukseen. Väärinkäytösriskin huomioon ottamista tilintarkastuksen suunnittelussa tarkasteltiin tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tilintarkastajan vastuun, suunnitteluprosessin ja käyttäy-tymistaloustieteen päätöksentekomenetelmien, strategisen päättelyn ja aivoriihien näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä havaittiin, että huolimatta siitä, että tilintarkastuksen suunnitteluprosessi on standardien määrittelemä ja siitä johtuen usein varsin vakiomuotoinen, tilintarkastusriskiä voidaan kuitenkin tehokkaasti pienentää käyttäytymistaloustieteen päätöksentekomenetelmien avulla. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmällä ja se koostuu yhteensä kahdeksasta KHT-tilintarkastajan haastattelusta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto tuki suurelta osin teoreettista osiota. Tutkimuksessa havaittiin, että väärinkäytösriski otetaan tilintarkastusyhteisöissä huomioon harvoin strategisen päättelyn avulla. Korkeamman tason strateginen päättely koettiin vaikeaksi ja sitä suoritettiin vain erityisen syyn vuoksi. Strateginen päättely saattoi kuitenkin tulla mukaan suunnitteluun erityisasiantuntijan suorittamana. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että ryhmäpäätöksenteon hyödyt eivät näyttäisi käytännön tilintarkastuksessa olevan niin suuret, kuin tutkimuksissa on osoitettu. Käytännössä eniten merkitystä näyttäisi olevan kokeneimpien tilintarkastajien eli partnerin roolissa toimivien henkilöiden osaamisella ja review-prosessilla. Mielenkiintoinen tulos oli kuitenkin se, että juuri partnereiden toimintaan liittyy tilintarkastusyhteisöissä monia ongelmia esimerkiksi ajan puute ja liian auktoriteettinen asema, jotka heikentävät väärinkäytösten huomioonottamista tilintarkastuksen suunnittelussa.
Teoreettinen viitekehys pohjautuu kansainvälisiin tilintarkastuksen ISA standardeihin, tilintarkastusalan kirjallisuuteen ja kansainväliseen tilintarkastustutkimukseen. Väärinkäytösriskin huomioon ottamista tilintarkastuksen suunnittelussa tarkasteltiin tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tilintarkastajan vastuun, suunnitteluprosessin ja käyttäy-tymistaloustieteen päätöksentekomenetelmien, strategisen päättelyn ja aivoriihien näkökulmista. Teoreettisessa viitekehyksessä havaittiin, että huolimatta siitä, että tilintarkastuksen suunnitteluprosessi on standardien määrittelemä ja siitä johtuen usein varsin vakiomuotoinen, tilintarkastusriskiä voidaan kuitenkin tehokkaasti pienentää käyttäytymistaloustieteen päätöksentekomenetelmien avulla. Tutkielman empiirinen aineisto kerättiin teemahaastattelun menetelmällä ja se koostuu yhteensä kahdeksasta KHT-tilintarkastajan haastattelusta.
Tutkimuksen empiirinen aineisto tuki suurelta osin teoreettista osiota. Tutkimuksessa havaittiin, että väärinkäytösriski otetaan tilintarkastusyhteisöissä huomioon harvoin strategisen päättelyn avulla. Korkeamman tason strateginen päättely koettiin vaikeaksi ja sitä suoritettiin vain erityisen syyn vuoksi. Strateginen päättely saattoi kuitenkin tulla mukaan suunnitteluun erityisasiantuntijan suorittamana. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että ryhmäpäätöksenteon hyödyt eivät näyttäisi käytännön tilintarkastuksessa olevan niin suuret, kuin tutkimuksissa on osoitettu. Käytännössä eniten merkitystä näyttäisi olevan kokeneimpien tilintarkastajien eli partnerin roolissa toimivien henkilöiden osaamisella ja review-prosessilla. Mielenkiintoinen tulos oli kuitenkin se, että juuri partnereiden toimintaan liittyy tilintarkastusyhteisöissä monia ongelmia esimerkiksi ajan puute ja liian auktoriteettinen asema, jotka heikentävät väärinkäytösten huomioonottamista tilintarkastuksen suunnittelussa.