Diabetes is associated with persistent pain after hip and knee replacement
Rajamäki, Tuomas (2015)
2015
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma - Licentiate's Degree Programme in Medicine
Lääketieteen yksikkö - School of Medicine
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2015-11-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031160
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031160
Kuvaus
Article published: Acta Orthopaedica 2015; 86 (4)
Tiivistelmä
Tekonivelleikkaus on kustannusvaikuttava lonkan ja polven nivelrikon hoitomuoto. Tärkeimpinä leikkausindikaatioina ovat radiologisen löydöksen lisäksi nivelrikon aiheuttama toimintakyvyn lasku tai jokapäiväistä elämää häiritsevä kipu. Paradoksaalisesti osalla potilaista nivel jää kipuilemaan myös leikkauksen jälkeen. Pitkittyneeksi kivuksi määritellään leikkauksen jälkeen alkanut yli kolme kuukautta kestävä kipu, mistä kärsii jopa viidesosa lonkan tai polven tekonivelleikkauksen läpikäyneistä. Tunnettuja riskitekijöitä ovat mm. geneettiset tekijät, depressio ja psykososiaaliset tekijät. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä inflammaation osuudesta kivun kehittymiseen. Diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään (MBO) ja lihavuuteen liittyy systeeminen lieväasteinen tulehdustila ja siksi tavoitteemme oli tutkia, altistavatko edellä mainitut tekijät pitkittyneelle kivulle 1 2 vuotta ensitekonivelleikkauksen jälkeen.
Prospektiivinen tutkimuksemme tehtiin sekundaarisena analyysinä aineistosta, joka oli kerätty tekonivelleikkauksen aikaisen hyperglykemian tutkimista varten Tekonivelsairaala Coxassa vuosina 2009 2011. Kyseisen aineiston 191 potilaalle lähetettiin 1 2 vuotta ensitekonivelleikkauksen jälkeen kyselylomake, jossa tiedusteltiin kivun esiintymistä leikatussa nivelessä. Kyselylomakkeeseen vastasi 155 potilasta (vastausprosentti 81 %). Vastanneista kahdelle oli tehty revisio ja 19:lle muun nivelen tekonivelleikkaus seuranta-aikana, joten heidät poissuljettiin tutkimuksesta. Lopullinen tutkimuspopulaatio koostui 134 potilaasta, joista 54:lle oli tehty lonkan ja 80:lle polven tekonivelleikkaus. Preoperatiivisesti potilaille oli tehty kattavat laboratoriokokeet mm. diabeteksen ja MBO:n diagnosoimiseksi.
Leikattu nivel oli 37 %:lla potilaista kipeä kyselyhetkellä ja 14 %:lla kipu täytti pitkittyneen kivun kriteerit. Polvileikatut raportoivat useammin sekä kipua kyselyhetkellä (46 % vs. 24 %, p=0.012) että pitkittynyttä kipua (20 % vs. 4 %, p=0.007) kuin lonkkaleikatut. Aiemmin diagnosoitu diabetes oli riskitekijä pitkittyneelle kivulle (OR 8.45; 95 % CI 1.88 37.96) ja merkittävä lihavuus (BMI ? 35) oli riskitekijä kivun esiintymiselle kyselyhetkellä (OR 4.98; 95 % CI 1.66 14.96). Muut glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja MBO eivät olleet riskitekijöitä kivun esiintymiselle.
Tutkimuksen sekundaarisen luonteen vuoksi aineistomme koko oli varsin pieni, mikä on voinut vaikuttaa erityisesti negatiiviseksi jääneisiin tuloksiin. Aihetta ei kuitenkaan tietääksemme ole tutkittu aiemmin. Ortopedien ja potilaiden olisi hyvä olla tietoisia, että aiemmin diagnosoitu diabetes ja merkittävä ylipaino voivat vähentää tekonivelleikkauksesta saatavaa hyötyä nivelrikon aiheuttaman kivun hoidossa.
Prospektiivinen tutkimuksemme tehtiin sekundaarisena analyysinä aineistosta, joka oli kerätty tekonivelleikkauksen aikaisen hyperglykemian tutkimista varten Tekonivelsairaala Coxassa vuosina 2009 2011. Kyseisen aineiston 191 potilaalle lähetettiin 1 2 vuotta ensitekonivelleikkauksen jälkeen kyselylomake, jossa tiedusteltiin kivun esiintymistä leikatussa nivelessä. Kyselylomakkeeseen vastasi 155 potilasta (vastausprosentti 81 %). Vastanneista kahdelle oli tehty revisio ja 19:lle muun nivelen tekonivelleikkaus seuranta-aikana, joten heidät poissuljettiin tutkimuksesta. Lopullinen tutkimuspopulaatio koostui 134 potilaasta, joista 54:lle oli tehty lonkan ja 80:lle polven tekonivelleikkaus. Preoperatiivisesti potilaille oli tehty kattavat laboratoriokokeet mm. diabeteksen ja MBO:n diagnosoimiseksi.
Leikattu nivel oli 37 %:lla potilaista kipeä kyselyhetkellä ja 14 %:lla kipu täytti pitkittyneen kivun kriteerit. Polvileikatut raportoivat useammin sekä kipua kyselyhetkellä (46 % vs. 24 %, p=0.012) että pitkittynyttä kipua (20 % vs. 4 %, p=0.007) kuin lonkkaleikatut. Aiemmin diagnosoitu diabetes oli riskitekijä pitkittyneelle kivulle (OR 8.45; 95 % CI 1.88 37.96) ja merkittävä lihavuus (BMI ? 35) oli riskitekijä kivun esiintymiselle kyselyhetkellä (OR 4.98; 95 % CI 1.66 14.96). Muut glukoosiaineenvaihdunnan häiriöt ja MBO eivät olleet riskitekijöitä kivun esiintymiselle.
Tutkimuksen sekundaarisen luonteen vuoksi aineistomme koko oli varsin pieni, mikä on voinut vaikuttaa erityisesti negatiiviseksi jääneisiin tuloksiin. Aihetta ei kuitenkaan tietääksemme ole tutkittu aiemmin. Ortopedien ja potilaiden olisi hyvä olla tietoisia, että aiemmin diagnosoitu diabetes ja merkittävä ylipaino voivat vähentää tekonivelleikkauksesta saatavaa hyötyä nivelrikon aiheuttaman kivun hoidossa.