Kuka vastustaa maahanmuuttoa? Tilastollinen analyysi suomalaisten maahanmuuttovastaisia asenteita selittävistä tekijöistä

Abstract

Suomalaisten maahanmuuttoon suhtautuminen on herättänyt paljon keskustelua 2010-luvun vaihteesta lähtien niin sanottujen maahanmuuttokriittisen esiintulon ja perussuomalaisten kannatuksen kasvun myötä. Julkisesta keskustelusta syntyy helposti kuva rasisteihin ja suvaitsevaisiin jakautuvasta Suomesta. Tämän pro gradu -tutkielman tulokset osoittavat, ettei suomalaisten maahanmuuttoon suhtautuminen ole näin kaksijakoista. Tutkielma keskittyy erityisesti maahanmuuttovastaisiin asenteisiin. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kysymyksiin siitä, millaisia maahanmuuttovastaisia ideologioita suomalaisten suhtautumisessa maahanmuuttoon voidaan erottaa, ja mitkä tekijät selittävät suomalaisten maahanmuuttovastaisuutta. Tutkielma on tilastollinen analyysi, jossa European Social Surveyssa vuonna 2014 kerätystä Suomen aineistosta erotetaan pääkomponenttianalyysin avulla suomalaisten maahanmuuttoasenteita kuvaavia ulottuvuuksia, joihin vaikuttavia tekijöitä tunnistetaan lineaarisen regressioanalyysin keinoin. Aikaisemman tutkimuksen perusteella maahanmuuttoasenteita selittävinä tekijöinä testataan sosiodemografisten muuttujien lisäksi konfliktiteoriaa, kontaktihypoteesia, sosiaalisen pääoman vaikutusta sekä radikaalioikeiston äänestämistä.

Tutkielmassa tunnistettiin kolme toisistaan erillistä suomalaisten maahanmuuttovastaisuuteen liittyvää ideologiaa: rasismi, ksenofobia ja hyvinvointisovinismi. Analyysin tulosten mukaan rasistiset asenteet ovat Suomessa harvinaisia, mutta ksenofobiaa ja varsinkin hyvinvointisovinismia esiintyy yleisemmin. Matala koulutustaso, suurien kaupunkien ulkopuolella asuminen, vähäiset maahanmuuttajakontaktit, heikko sosiaalinen luottamus ja perussuomalaisten äänestäminen ovat maahanmuuttovastaisuutta kaikilla tunnistetuilla ulottuvuuksilla selittäviä tekijöitä. Miehet ovat keskimäärin naisia rasistisempia ja hyvinvointisovinistisempia. Yli 64-vuotiaat ovat muita suomalaisia rasistisempia, mutta ksenofobisia asenteita ilmenee yhtä usein myös alle 45-vuotiaiden ja hyvinvointisovinistisia asenteita alle 25-vuotiaiden kuin eläkeikäistenkin keskuudessa. Henkilökohtaisella taloudellisella tilanteella ei ole vaikutusta maahanmuuttoasenteisiin, mutta tyytymättömyydellä Suomen taloudelliseen tilanteeseen on heikko yhteys ksenofobiseen maahanmuuttoasenteeseen.

Maahanmuuttovastaisuus ei tämän tutkielman tulosten perusteella ole yksiulotteinen ilmiö, joka voitaisiin liittää vain tietynlaisten suomalaisten hyvin rajattuun joukkoon. Turvapaikanhakijoiden määrän lisääntyminen, keskusteluilmapiirin kiristyminen ja mahdolliset uudet maahanmuuttovastaiset poliittiset toimijat voivat lisätä suomalaisten maahanmuuttovastaisuutta. Toisaalta maahanmuuttajien määrän kasvu lisää myös maahanmuuttajakontaktien mahdollisuutta: pitkällä aikavälillä turvapaikanhakijakriisi voi johtaa maahanmuutolle myönteisempään ilmapiiriin.