"Lukija ei ole häiriötekijä, joka villiintyy täydenkuun aikaan" - Kokemuksia Aamulehden yhteiskehittelynä toteutetusta tabloidiuudistuksesta
Eisto, Silja (2016)
Eisto, Silja
2016
Journalistiikan ja viestinnän tutkinto-ohjelma - Degree Programme in Journalism and Communication
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö - School of Communication, Media and Theatre
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2016-01-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031153
https://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201602031153
Tiivistelmä
Media-alan uudistaminen on kiihtynyt viime vuosina. Moni sanomalehti on uudistanut kokonsa tabloidiin, ja mediayritykset ovat lanseeranneet uudenlaisia tuotteita ja palveluita. Viime aikoina nousussa on ollut myös tapa toteuttaa uudistuksia yhdessä lukijoiden kanssa. Uudistustarpeen moottorina toimii journalismin murros, joka on tuonut muutoksia mediayritysten tulonmuodostukseen, toimintatapoihin sekä lukijoiden ja toimittajien rooleihin ja sanomalehtien kulutukseen.
Aamulehden uudistumissykli on ollut noin seitsemän vuotta, ja viimeisin suuri uudistus oli vuosina 2013-2014 toteutettu tabloidiuudistus, johon lehti kutsui lukijansa mukaan. Tutkielmassani pyrin tarjoamaan katsauksen tähän yhteiskehittelyksi tulkitsemaani yhteisöllisen uudistamisen muotoon. Tavoitteeni on selvittää, millainen kokemus lukijoiden osallistaminen tabloidiuudistukseen oli. Millaisia suhteita Aamulehden tabloidiuudistukseen osallistuneiden lukijoiden ja lehteä uudistaneiden tekijöiden välille syntyi tai miten jo olemassa olleet suhteet kehittyivät uudistuksen aikana? Tarkastelen työssäni Aamulehden tabloidiuudistusta sen toteuttaneiden lehden henkilökuntaan kuuluneiden tekijöiden ja uudistukseen osallistuneiden lukijoiden teemahaastatteluiden avulla. Tutkielmaani varten haastattelin viisi lukijaosallistujaa ja viisi uudistuksen tekijää. Kävin haastattelut läpi sisällönanalyysiä hyödyntäen ja pyrin selvittämään, kannattaisiko yhteiskehittelyä hyödyntää laajemmin.
Aamulehdellä oli jo ennen uudistusta melko läheiset suhteet lukijoihinsa, ja yhteiskehittelyn voidaankin hahmottaa jatkavan tätä lukijakeskeistä linjaa. Yhteiskehittelyssä osallistujat asettuivat erityisesti asianajajan ja tiedonantajan rooliin: he välittivät tekijöille mielipiteitään tärkeiksi kokemistaan asioistaan ja pyrkivät puolustamaan niitä. Tekijät puolestaan olivat uudistajia, jotka säilyttivät perinteisen portinvartijan roolinsa päätöksenteossa. Heidän ensisijainen tavoitteensa oli toteuttaa lehti, joka kykenee vastaamaan journalismin murrokseen.
Erilaisista tavoitteista ja rooleista huolimatta osallistujat ja tekijät toteuttivat yhdessä tabloidilehden, joka oli mieluinen kummallekin osapuolelle. Yhteiskehittelyn aikana heidän lehti- ja lukijasuhteensa syvenivät. Osallistujat tutustuivat toisiinsa, uudistuksen tekijöihin ja lehden teon realiteetteihin. Tekijät puolestaan oivalsivat yhteiskehittelyssä, millaisia lukijoita Aamulehdellä on ja millaiseen arkeen he tekevät lehteä. Kokemus oli heille avartava, ja uudistus tarjosi lehden tekijöille uudenlaisia työkaluja lukijayhteistyöhön. Osallistujat pitivät erityisesti vaikuttamisen mahdollisuutta tärkeänä huolimatta siitä, että hieman epäselväksi jäi, paljonko he todellisuudessa vaikuttivat lopulliseen tabloidi-Aamulehteen ja sen sisältöihin. Vaikka yhteiskehittelykokemus oli onnistunut, osallistujat eivät kuitenkaan toivoneet, että yhteisöllistä yhteiskehittelyä alettaisiin hyödyntää toistuvasti.
Aamulehden uudistumissykli on ollut noin seitsemän vuotta, ja viimeisin suuri uudistus oli vuosina 2013-2014 toteutettu tabloidiuudistus, johon lehti kutsui lukijansa mukaan. Tutkielmassani pyrin tarjoamaan katsauksen tähän yhteiskehittelyksi tulkitsemaani yhteisöllisen uudistamisen muotoon. Tavoitteeni on selvittää, millainen kokemus lukijoiden osallistaminen tabloidiuudistukseen oli. Millaisia suhteita Aamulehden tabloidiuudistukseen osallistuneiden lukijoiden ja lehteä uudistaneiden tekijöiden välille syntyi tai miten jo olemassa olleet suhteet kehittyivät uudistuksen aikana? Tarkastelen työssäni Aamulehden tabloidiuudistusta sen toteuttaneiden lehden henkilökuntaan kuuluneiden tekijöiden ja uudistukseen osallistuneiden lukijoiden teemahaastatteluiden avulla. Tutkielmaani varten haastattelin viisi lukijaosallistujaa ja viisi uudistuksen tekijää. Kävin haastattelut läpi sisällönanalyysiä hyödyntäen ja pyrin selvittämään, kannattaisiko yhteiskehittelyä hyödyntää laajemmin.
Aamulehdellä oli jo ennen uudistusta melko läheiset suhteet lukijoihinsa, ja yhteiskehittelyn voidaankin hahmottaa jatkavan tätä lukijakeskeistä linjaa. Yhteiskehittelyssä osallistujat asettuivat erityisesti asianajajan ja tiedonantajan rooliin: he välittivät tekijöille mielipiteitään tärkeiksi kokemistaan asioistaan ja pyrkivät puolustamaan niitä. Tekijät puolestaan olivat uudistajia, jotka säilyttivät perinteisen portinvartijan roolinsa päätöksenteossa. Heidän ensisijainen tavoitteensa oli toteuttaa lehti, joka kykenee vastaamaan journalismin murrokseen.
Erilaisista tavoitteista ja rooleista huolimatta osallistujat ja tekijät toteuttivat yhdessä tabloidilehden, joka oli mieluinen kummallekin osapuolelle. Yhteiskehittelyn aikana heidän lehti- ja lukijasuhteensa syvenivät. Osallistujat tutustuivat toisiinsa, uudistuksen tekijöihin ja lehden teon realiteetteihin. Tekijät puolestaan oivalsivat yhteiskehittelyssä, millaisia lukijoita Aamulehdellä on ja millaiseen arkeen he tekevät lehteä. Kokemus oli heille avartava, ja uudistus tarjosi lehden tekijöille uudenlaisia työkaluja lukijayhteistyöhön. Osallistujat pitivät erityisesti vaikuttamisen mahdollisuutta tärkeänä huolimatta siitä, että hieman epäselväksi jäi, paljonko he todellisuudessa vaikuttivat lopulliseen tabloidi-Aamulehteen ja sen sisältöihin. Vaikka yhteiskehittelykokemus oli onnistunut, osallistujat eivät kuitenkaan toivoneet, että yhteisöllistä yhteiskehittelyä alettaisiin hyödyntää toistuvasti.